"Kohu Lapin veteraanimatrikkelin ympärillä taisi vauhdittaa teoksen myyntiä”

Kirjan työryhmäläisiä harmittavat teokseen päätyneet virheet, muttei kukaan ole niiden takia menettänyt yöuniaan.

Lapin Tl Veteraaniperinne ry:n Lassi Uusi-Pietilä ja Markku Laine ovat tyytyväisiä lappilaisten sotataipaleesta kertovan kirjan menekkiin. Oletettavasti kirja myydään jouluun mennessä loppuun, eikä toista painosta ole enää tulossa.

Lapin Tl Veteraaniperinne ry julkaisi heinäkuussa kirjan Narvilta Kriville ja Käkimäkeen – lappilaisten sotataival 1939–1945.

Heti kirjan julkistamisen jälkeen muutamat lukijat ilmaisivat voimakkaasti mielipiteitään matrikkelista. Esimerkiksi Länsi-Suomen tekstaripalstalla asiaa ruotineet totesivat, että joidenkin nimien kohdalla kirjassa oli virheellisiä tai puutteellisia tietoja.

– Ymmärrämme oikein hyvin, että virheet tuottivat mielipahaa. Olemme nyt tehneet matrikkelin väliin niin sanotun ”korjaussarjan”, jossa oikaistaan muutaman henkilön matrikkelitietoja. Olemme myös keskustelleet näiden ihmisten omaisten kanssa, ja asiat on nyt sovittu, hankkeen varainkeruusta, myynnistä ja kirjan oikoluvusta vastannut Lassi Uusi-Pietilä kertoo.

Matrikkelikirjan koordinaattorina ja toimikunnan sihteerinä toiminut Markku Laine myöntää, että virheet harmittavat, muttei niiden takia ole kukaan yöuniaan menettänyt.

– Virheet johtuivat siitä, että kun kansallisarkistossa kuvattuja kantakortteja ryhdyttiin tulostamaan paperille, kahden miehen tiedot sekaantuivat kolmannen miehen tietoihin. Kyseessä oli siis osittain inhimillinen, osittain tekninen vika, hän selvittää.

Uusi-Pietilä taas huomauttaa, että kohu kirjan ympärillä taisi vauhdittaa teoksen myyntiä.

Yli 600-sivuisen, monipuolista sotahistoriaa runsaasti sisältävän opuksen kirjoitti tietokirjailija Markku Vainio, jonka omatkin sukujuuret ovat Lapissa.

Apuna hänellä tässä 1,5 vuotta kestäneessä suurhankkeessa oli Lapin Veteraaniperinteen matrikkelitoimikunta sekä koko joukko kyläyhdyshenkilöitä, jotka kiersivät ympäri Lappia talosta taloon keräten aineistoa Suomen sotiin lähteneistä lappilaismiehistä ja heidän perheistään.

– Haastavan tästä suurhankkeesta teki se, ettei yhtään ainoaa veteraania ole enää elossa. Nyt olimme sota-arkiston kantakorttien sekä sotiin kutsuttujen lappilaisten jälkeläisten arkistojen varassa. Koska kyseessä on tietokirja, emme kuitenkaan voineet luottaa omaisten kertomuksiin saati kuulopuheisiin, Laine kertoo.

Aineiston kokoaminen veteraanimatrikkeliin oli miesten mukaan pitkälti salapoliisityötä.

– Eräänäkin lauantaina selvitellessäni Lapin Ylisenpään kylistä sotiin lähteneiden vaiheita soittelin kaikkiaan 118:lle ihmiselle eri puolille Suomea. En olisi voinut kuvitellakaan, miten iso homma tästä kaikkineen kehkeytyy. Silti ei tullut kertaakaan mieleen, että löisimme hanskat tiskiin. Kaikkien työryhmäläisten lappilaistaustaisuus auttoi meitä jatkamaan ja puskemaan eteenpäin, Uusi-Pietilä kuvailee.

Rauman Taittopalvelun Emil Hyvärisen taittamassa kirjassa on henkilömatrikkelitietojen ja sotatarinoiden lisäksi satoja valokuvia, rintamalla palvelleiden sotilaiden ja kotiväen keskinäistä kirjeenvaihtoa sekä tietoiskuja, joista selviää muun muassa, mikä oli Molotovin cocktail.

– Kirjassa on niin paljon Suomen historiaa, että se kelpaisi vaikka opetusaineistoksi, Uusi-Pietilä kehuu.

Laine kertoo keskustelleensa kirjan kirjoittaneen Markku Vainion kanssa siitä, että lappilaisten kotirintamanaisten, lottien ja pikku-lottien sekä sotilaskotisisarten korvaamattoman tärkeää osuutta sodissa ei ole yleisesti tarpeeksi käsitelty.

– Heidän huomioimisensa on valitettavasti jäänyt liian vähälle ja siksi olemmekin harkinneet jatkoteosta, jossa kotirintaman naiset, lotat ja sotilaskotisisaret nostettaisiin esiin. Sitä varten meidän pitäisi päästä lukemaan kansallisarkistossa olevien lotta- ja sotilaskotisisaryhdistysten dokumentteja.

Uusi-Pietilä ihmettelee, miksi joku kyseenalaisti lehden mielipidepalstalla tämän yli 700 lappilaisen sotilaan vaiheita käsittelevän teoksen tarpeellisuutta.

– Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää, miksi kirja tehtiin. Se on kunnianosoitus kaikille niille miehille ja naisille, jotka puolustivat isänmaatamme ja vapauttamme. Pitää tuntea historiaa, jotta ymmärtää nykyisyyttä. Meillä on tuossa itärajan takana sellainen naapuri, johon ei voi koskaan luottaa.

Veteraanimatrikkelia on myyty nyt jo lähes 650 kappaletta, ja Uusi-Pietilä arvelee, että ennen joulua painos on loppu.

– Toista painosta ei ole enää tulossa, joten nyt kannattaa pitää kiirettä, jos mielii oman kirjansa saada. Kirjoja myydään Vanhan Rauman kirjakaupassa ja Pyörnin kahvilassa. Myös toimikunnan jäseniltä voi sitä tiedustella.

Uusi-Pietilä vielä muistuttaa, että jos kirjan tuotto antaa myöden, niin yhdistys hankkii yhdelle lappilaiselle sotaveteraanille hautakiven sankarihaudalle.

– Kyseessä on sankarivainaja, jota ei mitä ilmeisimmin ole koskaan siunattu isänmaamme multaan. Tästä asiasta tiedotamme viimeistään marraskuussa ja uskomme, että kiven laskeminen tulee ylittämään valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut