Miltä maistuu voikukkasima? Kesän makuja löytyy omasta pihapiiristä

Voikukkasimaa, nokkos-perunarieskoja, voikkukannuppukapriksia ja nokkospestoa. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Leader Pyhäjärviseudun ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Pihasta parempaa pöytään -hanke käynnistyi kesäkuun alussa ja jatkuu ensi vuoden loppuun asti.

Hankkeen tarkoituksena on luoda verkosto, johon voivat liittyä mukaan kaikki puutarhanhoidosta ja luonnontuotteiden käytöstä kiinnostuneet lähialueen ihmiset.

– Ruuan alkuperä kiinnostaa nykyään monia. Siksi ihmiset haluavat kasvattaa ja kerätä ruokansa itse. Pihasta parempaa pöytään -hankkeessa neuvomme, minkälaisia raaka-aineita luonnosta voi poimia. Opastamme myös ihmisiä kotikasvatuksen saloihin, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja ja hankkeen vetäjä Maija Willman selvittää.

Facebookissa on Pyhäjärviseudun pihan hyödyntäjät -ryhmä, johon liittymällä saa tietoa yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja etäluennoista.

– Ryhmässä voidaan myös vaihtaa kokemuksia vaikkapa villiyrttien käytöstä tai vihannesten kasvattamisesta.

Maija Willman kertoo, että vastaava hanke on jo toteutettu Salossa, ja kiinnostus on ollut kovaa.

– Paikallisessa Facebook-ryhmässä on yli 350 jäsentä.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten kesäkuun alusta lähtien järjestämille kursseille luonnon helmassa on riittänyt myös tulijoita.

– Makkarantekokurssimmekin ovat olleet hyvin suosittuja. Esimerkiksi Turun-kurssi tuli nopeasti täyteen. Miehetkin ovat innostuneet makkaranteosta, ja villiyrttikursseillemme on osallistunut myös huippukokkeja.

Voikukkasimaa varten kasvista nypitään tarkasti vain keltaiset kukinnot.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset on julkaissut Kymmenen villiä vihannesta kuusenkerkästä maitohorsmaan -ohjekirjasen EU:n Leader-rahoituksen tuella.

Kirjassa mainitut kasvit ovat suurimmalle osalle ihmisistä tuttuja, ja juuri sen vuoksi luonnon-antimiin tutustuminen kannattaa aloittaa niistä.

Kukapa ei nyt tuntisi nokkosta, pihlajaa, koivua, voikukkaa, vadelmaa, maitohorsmaa, kuusenkerkkää, poimulehteä, ketunleipää eli käenkaalia ja mesiangervoa?

– Villivihannesten kanssa ei kannata ruveta arpomaan. Pitää tietää tarkasti, mikä kasvi on kyseessä, sillä monet niistä ovat myrkyllisiä.

Willman muistuttaa myös, että villivihanneksilla on taipumus kerätä itseensä raskasmetalleja. Siksi niitä ei kannata poimia teiden varsilta tai kompostin vierestä.

– Villivihanneksia tulisi nauttia vain kohtuudella, koska osa kasveista on voimakkaasti nestettä poistavia. Parhaimmillaan villiyrtit ja -kasvit ovat mausteena vaikkapa salaateissa tai leivonnaisissa.

Jokamiehenoikeudet mahdollistavat esimerkiksi voikukkien poimimisen, mutta kuusenkerkkien ja puidenlehtien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Paras aika luonnonantimien poimimiseen on alkukesä, jolloin kasvit ovat vielä nuoria.

Impin päivänä nuotioruokakurssi

  • Maa- ja kotitalousnaisilla on ollut tapana järjestää aina joku tempaus Impin päivänä, 11. kesäkuuta.
  • Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset järjestää huomenna Raumalla nuotioruokakurssin, jossa ruoka-asiantuntijana on Janita Kylänpää.
  • Illan aikana nuotiolla valmistetaan kolmen ruokalajin kokonaisuus.
  • Tapahtumapaikka on Kollassa, Haren metsästysmajalla (Harentie 59). Osallistumismaksu 30 euroa, sis. raaka-aineet.

Ilmoittautumiset: maija.willman@maajakotitalousnaiset.fi

Kokeile rohkeasti näitä!

Peruna-nokkosrieskat
1 l/ keitettyjä perunoita soseutettuna
1 tl/ suolaa
2 dl/ maitoa tai perunoiden keitinlientä
1 dl/ ohrajauhoja
3 dl/ vehnäjauhoja
1 dl/ ryöpättyä, hienonnettua nuorena kerättyä nokkosta tai 0,5 dl kuivattua nokkosta

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi.
Taputtele taikinasta jauhoisin käsin leivinpaperin päälle pellille noin sentin paksuisia, kämmenen kokoisia rieskoja.
Pistele ne haarukalla ja paista heti 250 asteessa ruskean pilkullisiksi.


Kesäinen villiyrttisalaatti
8 kpl/ aurinkokuivattua tomaattia
50 kpl/ kuivattua karpaloa
2–3 dl/ tuoreita sileälaitaisia voikukanlehtiä (sahalaitaiset ovat kitkeriä), pieniä koivunlehtiä ja maitohorsmaa
1 kpl/ iso avokado
200 g/ emmental-juustoa
2 rkl/ kurpitsansiemeniä
1 rlk/ balsamicoa
2 rkl/ öljyä
mustapippuria myllystä

Suikaloi tomaatit, leikkaa avocado lohkoiksi ja paahda kurpitsansiemenet kevyesti pannulla.
Kuutioi juusto, sekoita öljy, balsamico ja mustapippuri laakeassa vadissa. Lisää kaikki muut aineet ja sekoita ne öljy-balsamico-kastikkeeseen.


Kuusenkerkkäsiirappi
5–6 l/ kuusen vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä
1 kg/ sokeria
vettä
Huuhtele kerkät ja peitä ne kylmällä vedellä niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli.
Keitä kerkkiä liotusvedessä noin kaksi tuntia sekoittaen koko ajan, ettei seos pala pohjaan.
Siivilöi seos ja lisää sokeri.
Keitä seosta vielä toiset kaksi tuntia sekoittaen kattilan pohjaa myöten kunnes seos on siirappimaista ja vähitellen kovettuvaa.
Kaada kuumennettuihin lasipurkkeihin.
Tarjoa esimerkiksi jäätelön kanssa.


Voikukkasima
2,5 dl/ voikukan terälehtiä
5 l/ vettä
50 g/ fariinisokeria
350 g/ sokeria
1 kpl/ sitruunaa
0,5 tl/ kuivahiivaa
rusinoita
Kerää vain keltaiset osat voikukasta. Keitä 2 litraa vettä terälehtien kanssa noin 10 min.
Ota kannellinen ämpäri ja laita sokerit pohjalle, siivilöi liemi päälle. Lisää pesty, kuorittu ja viipaloitu sitruuna ja loput vedestä.
Tarkista lämpötila, noin 40 astetta ja ripottele hiiva pinnalle. Laita kansi päälle ja jätä se raolleen. Anna käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään.
Siivilöi juoma, pullota puhtaisiin pulloihin ja lisää muutama rusina jokaiseen pulloon. Laita kylmään. Sima on valmista nautittavaksi, kun rusinat ovat nousseet pintaan.


Siirappiresepti: Arkko Aaltonen:Yrittiopas. Muut: L-S maa- ja kotitalousnaiset: Kymmenen villiä vihannesta.