Heti aluksi pitää toivoa, että porilainen jääkiekkotuomari ja ex-liigakiekkoilija Jari ”Japa” Levonen on huumormiehiä, eikä hän pahastu tästä kolumnista.
Tiukkapipoinen voisi nimittäin vetää herneen nenäänsä jo pelkästä kirjoitelman otsikosta...
Joulukuussa saimme uuden perheenjäsenen; nelijalkaisen tuhisevan pakkauksen täynnä iloa ja uteliaisuutta – ja hänen nimensä on Japa, Levose Japa.
Komean nimen bostoninterrierin pennulle oli antanut koiran porilaislähtöinen kasvattaja, joka on suuri Ässä-fani.Kaksi muuta saman pentueen urospentua hän nimesi Ketola Velluksi ja Heikkilä Anaksi.
Vellu ja Ana ovat saaneet uusissa kodeissaan nyt toiset kutsumanimet, mutta me päätimme pitää Japan Japana, sillä pentu oli jo oppinut tunnistamaan nimensä.
Jokainen koiranomistaja tietää, että kuluneet viikot ovat olleet kotonamme vauhdikkaita – ja sellaisia ne tulevat jatkossakin olemaan.
Pennun salonkikelpoiseksi opettaminen vaatii pitkää pinnaa ja lehmän hermoja. Sen vuoksi koiraa ei pitäisikään ottaa hetken mielijohteesta.
Pikkupennun tuloon pitää varustautua kuin taloon olisi muuttamassa kaikesta kiinnostunut ja joka paikkaan ehtivä taapero.
Me nostimme sähköjohdot ylös lattioilta ja kiinnitimme pistorasioihin suojatulpat, pesuainekaappiin laitettiin stoppari ja portaisiin kulkuesteet.
Silti Japan tekemisiä pitää vahtia joka hetki, sillä aina, kun silmä välttää, touhupussi on keksinyt jotain. Kyytiä ovat saaneet niin kengät kuin maton resoritkin.
Tosiasia on, että vaikka pienten naskalihampaiden ulottuvilla olisi puruleluja miten paljon tahansa, mikään ei kiinnosta koiraa niin paljon kuin ei-sallittu.
Onneksi tällainen kaikenlainen pureskelu yleensä loppuu jossain vaiheessa.
Ei ole suinkaan sattumaa, että kolmen uroksen pentueesta juuri Japa päätyi meille. Kokenut koirankasvattaja näki pentueen pienikokoisimmasta uroksesta, että tämä yksilö sopisi meille parhaiten.
Japa on harkitseva ja nopeasti oppiva. Se viihtyy hyvin sylissä, mutta uteliaana se haluaa rohkeasti tutustua kaikkeen uuteen.
Kuten kaimansa, myös nelijalkainen Japa on tarvittaessa ärhäkkä tapaus, jonka yllättävään laitahyökkäykseen ei aina ehdi reagoida.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.