Konstit on monet, kun hirvikärpäsiltä suojaudutaan

Ennen kuin loppusyksyn pakkaset saapuvat, pitää metsässä samoilijoiden vielä kestää hirvikärpästen tunkeilua iholle ja hiusten joukkoon.

Nämä otukset ovat tuttuakin tutumpia raumalaiselle Pirjo Salolle, joka toimii aktiivisesti Rauman seudun sieniseurassa.

Seuran kauppasienineuvojana toimiva Pirjo kertoo käyneensä sienimetsällä säännöllisesti jo 61 vuoden ajan.

Toistuvat hirvikärpästen pistot ovat laukaisseet hänelle pahan allergian; pistot nousevat Pirjon iholla suurille paukamille, joihin saattaa muodostua mätääkin.

– Mitä enemmän puremia, sitä helpommin niille allergisoituu. Nyt olen siinä tilanteessa, että joudun käyttämään antihistamiinia ympärivuotisesti, hän toteaa ja näyttää ranteessaan olevaa ilkeän näköistä rupea.

Hän neuvoo myös muita hirvikärpäsen puremille herkistyviä kääntymään varmuuden vuoksi lääkärin puoleen.

– Jos huomaa, että puremat alkavat tulehtua, kehottaisin näyttämään niitä lääkärille.

Ensimmäisen kerran Pirjo teki tuttavuutta hirvikärpästen kanssa noin parikymmentä vuotta sitten.

– Sen jälkeen ne vuosi vuodelta lisääntyivät, ja nyt osaankin pysyä poissa sellaisilta alueilta, joissa varmuudella tiedän olevan paljon hirvieläimiä.

Suojautuessaan hirvikärpäsiltä Pirjo on joutunut keksimään omat keinonsa, sillä hajusteallergian vuoksi hän ei voi käyttää iholle suihkutettavia tai levitettäviä aineita.

– Sukkahousujen housuosa ylävartalon suojaksi ja lahje päähän. Se on ainoa todella tepsivä keino, hän toteaa ja näyttää kädestä pitäen, miten hirvikärpässuoja syntyy.

Kuvausta varten Pirjo on tuonut ihonväriset sukkahousut, mutta kommandomaista vaikutelmaa voi tehostaa valitsemalla naamiointiin mustat sukkahousut.

Rempseä nainen kertoo erään kerran pelästyttäneensä Vasaraisilla liikkuneet suunnistajat erikoisella sienestäjän asullaan.

– Minulla oli sukkahousut päässä, kun hyppäsin yhden ojan yli suoraan tielle, jolla kulki suunnistajia. Samalla huusin vielä kovaan ääneen, että ”Täältä tullaan!”. Mahtoivat ne pelästyä!

Aikoinaan Pirjo kokeili myös erästä toista karkotevinkkiä: valkosipulia sukkahousun lahkeeseen ja se roikkumaan vyötärölle.

– Ei mitään hyötyä. Siellä ne sukkahousut taitavat vieläkin roikkua kuusenoksalla sipuleineen päivineen, hän nauraa.

Tänä vuonna hirvikärpäset ovat saapuneet metsiin hiukan myöhemmin kuin edellisinä vuosina. Ensimmäisen havainnon Pirjo teki elokuun 1. päivä.

Joka päivä aamuvarhaisesta lähes pimeän tuloon metsässä viihtyvä Pirjo Salo pitää tätä syksyä parempana sienisyksynä kuin viime vuotta.

– Sateet ovat saaneet kantarellit, kangasrouskut ja suppilovahverot nousemaan esiin.

KOKEILTU ON

  • Netin ihmeellisessä maailmassa on toinen toistaan merkillisempiä hirvikärpäsen torjumiskikkoja, joita ihmiset ovat vuosien aikana kokeilleet.
  • Osa toimii, osa on osoittautunut melko huonoksi torjuntakeinoksi.
  • Yksi eniten parjatuimpia on kaupallinen tuote, joka on kehitetty varta vasten hirvikärpästen loitolla pitämiseen. Sillä ei näytä olevan toivottua vaikutusta.
  • Kamferitipat ja sen hajua muistuttava kylmägeeli, hyttysmyrkyt, viinietikka, valkosipuli ja sipuli ovat tuoksuja, joista hirvikärpäset eivät pidä. Makeat hajuvedet taas houkuttelevat niitä.
  • Rautakaupoissa myydään valkoisia hupullisia kertakäyttösuojapukuja, joiden lahkeen- ja hihansuut sekä hupunreunus ja kaula-aukko teipataan tiukaksi. Jotkut kietovat kauluksen ympäri koivunoksia seppeleeksi.
  • Joidenkin mielestä valkoiset ja hyvin vaaleat vaatteet eivät kiinnosta hirvikärpäsiä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että tummat vaatteet pitävät ne paremmin loitolla.
  • Parhaiten hirvikärpäsiltä välttyy, kun kiertää hirvien suosimat paikat kaukaa. Tällaisia ovat esimerkiksi nuoret taimikot sekä tiheät havu- ja sekametsät.
  • Aukeat ja tuuliset paikat sitä vastoin ovat alueita, joilla yleensä liikkuu vähemmän hirviä.