– Asiakkaita käy tasaiseen tahtiin, eli koronan vaikutukset senioreiden juomistottumuksiin eivät näy meillä ainakaan vielä. Iäkkäämmät ihmiset ovat pysytelleet viisaasti kotioloissaan lähes koko poikkeusajan, emmekä me vielä tiedä, miten he ovat aikaansa siellä neljän seinän sisällä viettäneet. Voihan olla, että jollakulla on alkoholinkäyttö lisääntynytkin, Rauman päihdeklinikan sairaanhoitaja Minna Helkelä sanoo.
Jotain merkkejä koronasta klinikalla on toki näkynyt. Eristäytyminen on saanut jotkut säännölliseen matkustamiseen tottuneet eläkeläiset ”lipittelemään” viinejä siihen malliin, että alkoholin käyttö on lähtenyt hallinnasta, ja päihdeklinikalle on hakeuduttu ensimmäistä kertaa saamaan apua ongelmaksi kehittyneeseen riippuvuuteen.
Rauman päihdeklinikan käytännön kokemusten mukaan suurin osa +65-vuotiaista raumalaisista käyttää alkoholia hallitusti, ja yli 75-vuotiailla alkoholinkäyttö on hyvinkin kohtuullista.
Toki sellaisiakin iäkkäämpiä asiakkaita klinikalla käy, joiden juominen on pakko saada pysäytettyä, ja tällöin lääkkeenä on usein Antabus. Heistä 60–70-vuotiaita on joitakin kymmeniä.
Helkelän mukaan juominen saattaa usein riistäytyä käsistä juuri, kun on siirrytty eläkkeelle.
– Monesta voi tuntua, että nyt jäätiin tyhjän päälle. Silloin alkoholista haetaan samaa mielihyvää, jota työyhteisö ja mielekäs työ joskus antoivat. Voi myös olla, että puoliso jatkaa vielä työelämässä, jolloin yksinäisiin päiviin otetaan viihdykettä pullosta.
Myös leskeksi jääneet, erityisesti miehet, kuuluvat alkoholismiin sairastuvien riskiryhmään.
Helkelä on huomannut, että päihdeklinikan palvelujen äärelle hakeutuminen voi olla monelle hyvin korkea kynnys ylitettäväksi.
– Eräskin asiakas kertoi, että oli käynyt klinikan ovella kolme kertaa ennen kuin uskalsi astua sisään. Ihmisillä on liian vähän tietoa, mitä me täällä teemme. Mehän hoidamme monenlaisia ja monen asteisia riippuvuuksia.
Rauman päihdeklinikalla on arkiaamupäivisin sairaanhoitajan päivystysvastaanotto, jonne voi mennä ilman ajanvarausta.
– Määrittelemme asiakkaan kanssa yhdessä hänen ongelmansa ja etsimme siihen ratkaisumalleja. Jotkut haluavat vain vähentää juomista, joillakin on tarvetta täydelliseen raitistumiseen. Asiakkaan omahoitaja arvioi keskustelukäynneillä, onko tarvetta käydä lääkärin puheilla ja aloittaa lääkehoito, vai voidaanko riippuvuutta hoitaa ilman lääkkeitä, esimerkiksi vaihtoehtoisella rentoutumismenetelmällä, akupunktiolla, vertaistukea unohtamatta. Klinikalla toimii, koronaohjeistusten puitteissa, vertaistukiryhmä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle, eli pyrimme aina yksilölliseen hoitosuunnitelmaan.
Helkelän mukaan tavoitteena on, että asiakas kävisi vähintään kerran kuukaudessa klinikalla keskusteluajalla, jolloin hänen tilanteensa pystytään varmistamaan.
– Minulla on asiakkaita, joiden kanssa on pitkä hoitosuhde. He käyvät tapaamassa minua muutaman kerran vuodessa vain varmistaakseen, että pärjäävät.
Helkelä neuvoo, että jos oma juominen huolestuttaa itseä tai läheisiä, olisi syytä myöntää itselleen, että siitä on tullut ongelma.
– Kukin voi yrittää omatoimisesti suitsia juomistaan etsimällä sille tietoisesti jotain korvaavaa tekemistä: ulkoilua, jumppaa, käsitöitä, mitä tahansa, joka tuottaa mielihyvää. Eläkkeelle siirtymiseen kannattaa varautua jo hyvissä ajoin ja miettiä, millä päivänsä tulee jatkossa täyttämään, ettei juomisesta tule työn korviketta.
Erityisen huolissaan Helkelä on orastavaa muistisairautta potevista ikäihmisistä, jotka käyttävät paljon alkoholia.
– Klinikalle on tullut ihmisiä, joista huomaa, että heillä on muistin kanssa jotain ongelmaa, mutta jostain syystä he eivät ole menneet muistitesteihin. Olen tehnyt tällaisista tapauksista joskus huoli-ilmoituksenkin. Olemme myös muutamia kertoja soittaneet yhdessä muistipolille ja varanneet ajan asiakkaalle.
Lopuksi Helkelä muistuttaa, että parikymppisen nuoren ja seitsemänkymppisen eläkeläisen alkoholinsietokyky on erilainen.
Alkoholi myös vaikuttaa eri-ikäisiin eri tavoin.
– Ikäihmiset eivät ymmärrä, että heidän elimistönsä toiminta hidastuu vanhemmiten, jolloin maksakin polttaa alkoholia hitaammin. Edellisenä iltana nautittu yömyssy saattaakin värähtää seuraavana aamuna poliisin alkometrissä.
Päihteistä ja niiden ehkäisystä: Ehkäisevän Päihdetyö EHYT ry:n nettisivuilta: ehyt.fi.
Rauman päihdeklinikan sivut: www.rauma.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdeasiat/paihdeklinikka/
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.