Ilmastonmuutoksen torjuminen, työllisyyden hoito, yrittäjyyden edistäminen, syrjäytymisen estäminen ja tärkeiksi koetut arvot pohdituttivat nuoria kansanedustajaehdokkaita Kymppiluokan järjestämässä ”Toisenlaisessa vaalikeskustelussa” Meriristissä.
Puolueiden tilaisuuteen valitsemien ehdokkaiden piti kaikkien olla alle 35-vuotiaita.
Paneeli oli sikälikin toisenlainen, ettei yleisö päässyt panelisteja tenttaamaan vaan kysymykset oli laadittu etukäteen.
Ajankohtaisiin asioihin pureutuvia kysymyksiä olivat seurakunnan työntekijöiden lisäksi laatineet muun muassa lukiolaiset, Rauman seudun Katulähetys ja yrittäjät.
Kepin sijasta ehdokkaat tarjosivat porkkanaa keinoksi ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Suomi sai kiitosta pitkään jatkuneesta vastuun kantamisesta, mutta työn pitää jatkua.
Kristillisdemokraattien Johanna Vähäkainu Porista muistutti jokaisen kuluttajan mahdollisuudesta tehdä valintoja ruokaostoksilla.
– Lähiruoka on helppo vaihtoehto, pöytään kotimaista perunaa ulkomailta rahdatun riisin sijaan.
Hän myös muistutti positiivisen kannustuksen merkityksestä.
Vähäkainu epäili ilmastokeskustelun menneen ajoittain jopa överiksi, kun lapsilta kielletään maito ilmastoon vedoten.
Vihreiden raumalainen Marianna Hanni torjui väitteen tiukasti.
– Ilmastokysymyksissä ei voi mennä överiksi. Nyt mukaan ovat lähteneet lapset ja nuoret. Me pystymme muutokseen.
Hanni tähdensi hiilineutraalia energiantuotantoa, joka on mahdollista ydinvoimalla ja uusiutuvan energian käytöllä.
Verotuksen keinoin ohjaisi kansalaisia vasemmistoliiton Jelena Kiilholma Porista. Lihalle ei tulisi lisäveroa mutta kotimaisia kasviksia verotettaisiin kevyemmin.
Keneltäkään ei polttomoottoriautoa pois oteta, mutta sähköautojen käytön lisäämiseen löytyy kannusteita.
Kokoomuksen Matias Marttinen nivoi Suomen vaikutusmahdollisuudet Euroopan unioniin, jossa iso kysymys on päästökaupan kehittäminen.
Raskaimpia päästöjä verotetaan ankarimmin, näin Suomessa on itse asiassa tehty jo vuosikymmeniä.
Marttinen korosti myös raideliikenteen kehittämistä ja autokannan uusiutumisen tarvetta.
Keskustan Ville Päivömaa näki Suomen voimavarana tuotekehityksen ja koulutuksen. Suomella on nyt valtavat mahdollisuudet hyödyntää alan kasvavia markkinoita ja omaa osaamistaan. Esimerkkinä hän mainitsi aurinkoenergian hyödyntämisen ja rikkipesurit.
Pienten lasten isänä Ari Reunanen (SDP) korosti haluavansa jättää perinnöksi tuleville sukupolville hyvinvointivaltion ja maapallon, jossa on hyvä elää.
Hänen mukaansa ratkaisut tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kannustaen.
Perussuomalaisten paikka paneelipöydässä jäi tyhjäksi sairastumisen vuoksi.
Suuria näkemyseroja eivät Meriristin panelistit kuulijoille maalailleet.
Arvoista kysyttäessä kaikki nostivat esiin jossakin muodossa oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisen kohtelun sekä toisten ihmisten huomioimisen ja kunnioittamisen.
Matias Marttiselle keskeistä olivat myös ahkeruus sekä vapaus ja vastuunkanto.
Ville Päivömaa nosti esiin ylisukupolvisuuden. Päätöksiä ei tehdä vain nyt vaan niitä pitää katsoa pitkällä tähtäimellä.
Ari Reunanen uskoi ihmisyyteen ja muistutti, että heikoimmista on huolehdittava.
Seurakunnan tilaisuudessa kun oltiin, panelistit joutuivat kertomaan suhteestaan kirkkoon.
Matias Marttisella, Ari Reunasella ja Johanna Vähäkainulla oli pitkä läheinenkin suhde seurakuntaan. He tunnustautuivat Ville Päivömaan ohella iloisiksi kirkollisveron maksajiksi.
Päivömaa erosi kertaalleen nuorena miehenä kirkosta mutta palasi myöhemmin takaisin tajuttuaan kirkon roolin yhteiskunnassa.
Marianna Hanni näki seurakunnan avoimena sylinä, johon kaikki olisivat tervetulleita.
Hän ei kuulu kirkkoon, koska se ei ole toimissaan vastannut tätä odotusta. Myöskään Jelena Kiilholma ei kuulu kirkkoon.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.