”Kotonakin usein nakki kädessä”

Suomisen Lihaherkun toimitusjohtaja Jyrki Suomista voi kutsua makkaramieheksi.

– Isä aloitti tämän firman vuonna 1967. Mullekin annettiin heti työasu. Pikkupoikana olin lähinnä toisten tiellä, naureskelee Jyrki.

– Oikeasti tulin tänne töihin 1984. Ikinä en ole muuta työtä tehnyt. Tehdas on minulle toinen koti. Puolison mielestä ehkä ensimmäinen. Kun tulen reissulta, käyn aina ensin täällä. Vasta sitten menen kotiin, kertoo Jyrki.

Hän käy työpaikalla myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Se on pinttynyt tapa. Onneksi asumme tuossa ihan lähellä, Jyrki sanoo ja heilauttaa kättään Monnan asuntoalueen suuntaan.

Maistuvatko oman firman tuotteet toimitusjohtajalle?

– Eikö se päälle näy, vitsailee Jyrki ja taputtelee mahaansa.

Ei oikeastaan. Jyrki näyttää keskiverto viisikymppiseltä.

– Isä opetti, että voit myydä vain sitä mitä itse syöt. Paljon käytän oman talon tuotteita. Kotona on usein nakki tai kinkun siivu kädessä.

Pure Finnish -ketjua rakentamassa

Kaksi kuukautta sitten kerrottiin yrityskaupasta, jossa Pure Finnish osti Suomisen Lihajalosteen, jonka nimi vaihtui samalla Suomisen Lihaherkuksi. Mikä muuttui?

– Kuluttajan silmin vain pakkaukset. Eikä muutu jatkossakaan. Täällä on samat kahdeksan ihmistä töissä ja sama tapa toimia, vastaa Jyrki.

Mistä sitten on kyse?

– Saimme rahoittajaksi kumppanin, jonka kanssa kasvu ja laadun edelleen kehittäminen on mahdollista. Pure Finnish -ketjuun haetaan uusia Suomisen kokoluokan yrityksiä. Ruokataloa olemme kyhäämässä. Viidessä vuodessa on tavoitteena nostaa liikevaihto 10-15 miljoonaan.

Suomisen perhe omistaa osan Pure Finnishistä, jonka taustalla on joukko sijoittajia, joista monella on kokemusta elintarvikealalta.

Kauppa käy Lappeenrannassa

Vanhemmat raumalaiset puhuvat yhä Suomisen makkaratehtaasta. Lihaherkku-nimi kuvaa paremmin toimintaa.

– Kiloissa mitaten eniten myymme pippurijuusto-täytteistä broilerinfileetä. Sitten on esimerkiksi rosvopaistia, konjakkihärkää ja possupyöryköitä, kertoo Jyrki.

Usein kuulee pienten firmojen harmittelevan sitä, ettei tuotteita saa suurten markettien hyllyille.

– Meillä ei ole valittamista. Olemme S-ryhmän valtakunnallisessa jakelussa. Kauppa käy hyvin mm. Lappeenrannan, Tampereen ja Turun seudulla.

– Pienen pitää erottua. Tuotteemme ovat vähän kalliimpia, mutta monet kuluttajat arvostavat aitoa ruokaa. Kehitimme lihapullan, jossa on vain lihaa, eikä munaa, korppujauhoja, maitoa ja niin edelleen.

Pieni Suominen on edelleen, liikevaihtoa vain 1,6 miljoonaa euroa.

– Se on valtakunnan markkinoista 0,1 prosenttia.

Remonttia ja kuntaliikuntaa

Mitä kuukauden karikatyyppimme tekee, kun ei ole töissä?

– Kotona ja mökillä on usein pientä remonttia. Ellei ole, niin harrastan jotain urheilua. Se on hyvää vastapainoa työlle.

– Lajit ovat muuttuneet. Esimerkiksi sähly piti jättää, kun paikat eivät kestäneet. Nykyisin hiihdän, juoksen ja rullaluistelen. Sulkapalloa käyn pelaamassa kivojen kaverien kanssa. Muutaman kerran vuodessa pääsee laskettelemaan.