Eurajoen seurakunnan lähetyssihteeri Maarit Lehto tuntee rukoushuoneen läpikotaisin, sillä hän on itsekin aikoinaan toiminut talon vahtimestarina. Alttaritaulun on maalannut kuivalahtelainen kauppiaan rouva Toini Laaksonen 1950-luvulla.
– Minua ihan nolottaa, kun monet muistot Kuivalahden rukoushuoneesta liittyvät syömiseen tai ruokaan! Muistan ne herkulliset muna-anjovisleivät, joita tarjottiin seurojen jälkeen puhujille, ja minä vahtimestarin lapsena sain myös syödä. Tai ne päiväkerho-eväät, joista olin niin ylpeä. Niissä oli oikeaa venäjänlimppua ja kananmunaa päällä, Eurajoen seurakunnan lähetyssihteeri Maarit Lehto muistelee nauraen.
Hänen äitinsä, Terttu Mäkilä, toimi lähes 30 vuotta rukoushuoneen vahtimestarina. Aluksi hän teki töitä ilman palkkaa, mutta loppuaikana hänelle maksettiin jo kunnolla.
– Asuimme rukoushuoneen naapurissa, joten oli luonnollista, että tehtävä siirtyi äidille. Olin usein äidin seurana täällä, joten tunnen talon läpikotaisin, itsekin pari vuotta rakennuksen vahtimestarina toiminut Lehto kertoo.
Viikko sitten sunnuntaina rukoushuoneella vietettiin talon 70-vuotisjuhlaa, jota oli jouduttu siirtämään runsaalla vuodella koronan takia.
Juhlaa varten Lehto oli koonnut esitelmän, jossa hän kävi läpi rukoushuoneen pitkää historiaa.
Joulukuun 16. päivä vuonna 1951 käyttöön vihitty talo oli ollut pitkään kuivalahtelaisten haaveena. Sitä suunniteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1921.
– Eurajoen seurakunta rakennutti talon, mutta kyläläiset lahjoittivat avokätisesti rakennusmateriaalia, muiden muassa puutavaraa. Lisäksi rakennustalkoissa hääri kymmeniä vapaaehtoisia.
Rukoushuoneen viereen valmistui vielä ulkorakennus, jossa oli saunatilat rukoushuoneen yläkerran vahtimestarin asunnossa olevien käyttöön.
Talon vihkijäisiin osallistui lähes 500 kutsuvierasta ja seurakuntalaista.
Kyläkauppiaan rouva, harrastajataiteilija Toini Laaksonen lahjoitti maalamansa alttaritaulun rukoushuoneelle vuonna 1954. Raamatullinen taideteos komeilee edelleen mäntypuisen alttarin yllä.
Pitkään rukoushuoneella pidettiin säännöllisesti jumalanpalveluksia, kerhoja, piirejä ja erilaisia tilaisuuksia. Edelleenkin siellä kokoontuu rukouspiiri, varttuneiden kerho ja lähetyspiiri ja lähetyksen neulepiiri. Jumalanpalveluksia pidetään ”silloin tällöin”.
– Parhaimpina vuosina täällä on järjestetty yli 200 tilaisuutta.
Yksi suosituimmista tilaisuuksista on ollut kynttilänpäivän madekeittolounas, jolla on kerätty varoja lähetystyölle.
– Se on pitkä perinne. 49 kertaa täällä on tarjottu madesoppaa, ja olemme päättäneet, että vuoden päästä kynttilänpäivänä vietetään madekeittolounastapahtumaa 50. kerran, Lehto vakuuttaa.
Eurajoen seurakunnan ylläpitämää Kuivalahden rukoushuonetta saavat vuokrata käyttöönsä myös yksityiset, esimerkiksi perhejuhliin.
Noin 150 ihmistä vetävät sisätilat voidaan yhdistää isoksi saliksi väliovet avaamalla, mutta halutessaan talosta voi vuokrata vaikka vain kahvilaosan.
– Meillä on täällä myös hyvin varusteltu keittiö, josta löytyvät astiat lähes parille sadalle ihmiselle.
Pienestä pitäen Kuivalahden rukoushuoneella käyneelle Lehdolle talo on rakas paikka.
– Meidät on mieheni kanssa vihittykin täällä, ja täällä vietimme myös hääjuhlaa, kuten tyttäremme kastetilaisuuttakin.
Lehto vielä vinkkaa, että Eurajoen seurakunnan jäseneksi kastettavan lapsen kastetilaisuuden tilankäyttömaksua ei peritä Kuivalahden rukoushuoneella eikä liioin seurakuntakeskus Tapulissa tai Luvian seurakuntakeskuksessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.