Rauma, Rooma ja Pariisi – sekä Pori, Parkano ja Pöytyä? Ensimmäinen on vanha raumalainen sanonta, jonka alkuperä juontaa ilmeisesti juurensa jopa 1800-luvulle saakka. Se on myös raumalaisen iskelmälaulaja Rauno Tuunan tunnetuimman kappaleen nimi. Jälkimmäisestä on tarjolla useampiakin versioita.
Pari viikkoa sitten riimit liittyivät jääkiekkoon ja Satakunnan paikallispeleihin. Perinteinen kuittailu Lukon ja Ässien välillä saa joskus suorastaan pakkopullamaisia sävyjä, mutta tällä kertaa Lukon markkinointiosasto taisi onnistua kutkuttamaan monen huumorihermoja.
Tienvarsimainoksiin painettiin Lukon ja Ässien värit ja logot edellä mainituilla rimpsuilla. Lukon osuus oli painettu muotoon Raum Rome Paris, joka on paikallisen yrittäjän Iiro Kosken tuotemerkki.
– Lukon toimistolta soitettiin, että heillä olisi tällainen ajatus, mutta ei logoa. Lähetin logon heti, tämähän on hauska idea, Koski naurahtaa.
Pori, Parkano, Pöytyä -sutkautuksella on itse asiassa sellainen totuusperä, että Koskelta on enemmän tai vähemmän tosissaan pyydetty myös kyseisillä paikkakunnilla komistettuja tuotteita.
– Joku sitä kesän aikana sanoi, että rupeas painamaan tällaisia Pori, Parkano, Pöytyä -paitoja, niin kysyntää on. Ei ole kyllä tulossa, Koski naurahtaa.
Raumalainen kun on, Koski tunnustautuu Lukon kannattajaksi.
– Ei mulla ainakaan SM-liigasta mitään muita lemppariseuroja ole.
Tienvarsimainokset ovat nyt toista kautta osa Lukon kotiottelujen markkinointia. Milloin katukuvassa ovat esiintyneet Heikki Liedes ja Oskari Setänen Kouvolan harmaassa maisemassa, milloin Ville Nieminen on yhdistetty Nemoa etsimässä -sloganiin, milloin Marko Anttila on toivotettu tervetulleeksi Muumien Mörön otsassa.
– Tämä lähti oikeastaan siitä, että me mietimme, miten saisimme hauskalla tavalla nostettua pelien huomioarvoa, Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas kertaa.
– Näitähän ei ole vain Raumalla, vaan myös Eurajoella, Laitilassa ja Eurassa eli meille tärkeillä ympäristöalueilla. Halusimme hauskalla tavalla näkyvyyttä.
Miehet kylttien takana ovat käytännössä Lukon markkinointipäällikkö Valtteri Nikkilä ja viestintäpäällikkö Timo Similä.
– Nuoret leijonat näitä kehittelevät. Joskus he käyttävät ideat minun kauttani, mutta olen antanut aika vapaat kädet, Kunnas kertoo.
Kunnas myöntää, että joskus ideoita pitää myös perustella.
– Pelicans-ottelun kyltteihin tuli jotain lintuja, ja olin ihan pihalla. Nämä nuoret tieteenharjoittajat kuitenkin vakuuttelivat, että tämä on hyvä juttu, hän muistelee.
– Sitten kävi niin, että 11-vuotias poikani oli kyydissäni, kun ajoimme ohi. Hän alkoi saman tien nauraa. Totesin, että ehkä mun ei tarvitse ihan kaikkea ymmärtääkään.
Pelicans-kamppailun mainoskyltit oli tehty muutaman vuoden takaisen hittipeli Flappy Birdin hengessä.
– Se on selvä, että kyltit eivät saa olla loukkaavia. Niissä pitää olla mukana tyyli, ja pitää olla kyky ironisoida asioita, Kunnas luonnehtii.
– Kouvola väreissä oli sellainen, että mua spontaanisti nauratti. Mutta sehän näiden tarkoitus onkin. Pientä hauskaa ihmisten elämään, ja samalla muistutetaan peleistä.
Viime kauden alussa kylteistä koitui Lukolle myös harmia, sillä niitä alkoi kadota katukuvasta. Seura joutuikin älähtämään asiasta.
– Jollakulla oli erikoinen harrastus. Mahtoikohan ripustaa niistä seinälle? Kyllä se vähän vaati ammattitaitoa ja osaamista, Kunnas hymähtää ja vakavoituu sitten:
– Ne ovat itse asiassa aika kalliita. Samoja materiaaleja käytetään koko ajan, ja ne vaan teipataan uudelleen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.