Ossi Kivimäki annostelee varaavan takkansa pellettisäiliöön noin viisi litraa pellettiä per lämmityskerta.
– Kun talomme oli valmis, poltimme kaksi ensimmäistä vuotta tontiltamme kaadettuja puita, minkä jälkeen vaihdoin takkaan pellettipolttimen. Olimme jo takan hankintavaiheessa päätyneet tulisijaan, jossa voisi polttaa sekä klapeja ja pellettejä, Ossi Kivimäki kertoo.
Yksi syy, miksi Kivimäet valitsivat niin sanotun ”hybriditakan”, oli se, että heillä ei ole riittävästi tilaa isojen halkopinojen varastointiin. Myös pellettitakan energiatehokkuus ja pienpäästöisyys vaikuttivat puntarissa.
– Myönnettävähän se on, että helppous houkutti. Ei tarvitse miettiä, missä poltettavaa materiaalia säilytetään, tai onko se varmasti kuivaa. Pellettien polttaminen ei roskaa, ja siitä syntyy tuhkaa minimaalisen vähän.
Talvisin Kivimäet lämmittävät takkaansa lähes päivittäin. Sen pellettisäiliöön kaadetaan reilu viisi litraa pellettiä per lämmityskerta, lämmön tarpeesta riippuen.
Pelletit sytytetään kuten klapitkin, esimerkiksi sytytyspalojen avulla.
Sytyttämisen jälkeen pelletit palavat noin puolitoista tuntia, ja sinä aikana takalle ei tarvitse tehdä mitään; ei säätää eikä lisätä pellettejä. Varaavan takan lämpöä riittää hyvin vielä pitkälle seuraavaan päivään. Kivimäkien talossa on poistoilmalämpöpumppu, mikä vielä tehostaa lämmön hyötykäyttöä.
Pellettivalmiudella varustettuja varaavia takkoja on ollut markkinoilla jo useita vuosia. Tekniikka on Warma-Uunit Oy:n kehittämä ja patentoima.
Yhtiön kehittämän ”Puupihi-tulisijan” tekniikkakin on ollut käytössä jo 12 vuotta.
Sen toimivuus perustuu tehokkaaseen kaasupalotekniikkaan, jolloin tulisijan hiipumisaika on lyhyt, ja tulisijaa ja paloilmaa jäähdyttävä hukkailma on pystytty rajaamaan minimiin.
– Tulisijat on CE-testattu, ja niiden hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Lisäksi niiden päästöt ja polttopuumäärä ovat todella pieniä, Warma-Uunien myyntijohtaja Aki Aarinen kertoo.
Kaikkiin yhtiön Puupihi-tulisijoihin on saatavilla lisävarusteena myös ilmanjakotekniikkaan integroitu korvausilmajärjestelmä, joka mahdollistaa ulkoisen paloilman tuomisen tulisijaan.
– Korvausilmajärjestelmän ansiosta koneellinen ilmanvaihto ei aiheuta häiriöitä takan toimintaan, Aarinen huomauttaa.
Aarisen mukaan melkein kaikissa Warma-Uunin takoissa on nykyään pellettivalmius. Normaaleissa takoissa pellettien polttaminen ei ole hänen mielestään toimivaa.
– Niiden hyötysuhde on todella pieni. Takan täytyy olla suunniteltu pellettien polttamiseen.
Vanhan paikalleen muuratun takan uusiminen uutta tekniikkaa hyödyntävällä tulisijalla on hyvin energiatehokasta.
– Jos ulkona on vaikka 20 astetta pakkasta, niin vanha tiilitakka alkaa lämmittää tosi hitaasti, ja sitä varten on täytynyt uhrata reilusti polttopuuta. Uudet takat kuumenevat jo parissa tunnissa syttytämisestä. Runsas 1000 kiloa painava tulisija lämpenee vajaalla seitsemällä kilolla puuta, tai noin viidellä kilolla pellettiä.
Hankintahinnassa pelletti ei pärjää silloin, jos käytettävissä on omasta metsästä saatavaa polttopuuta.
Pienissä määrissä pelletti on kuitenkin jopa halvempaa kuin klapit, ja öljyllä tai sähköllä lämmittämiseen verrattuna se on tosi edullista.
Kivimäki hankkii talven aikana polttamansa pelletit suursäkkinä. Pellettien tarvetta arvioidessaan kannattaa pitää nyrkkisääntönä sitä, että kuutio pellettiä vastaa suunnilleen kolmea kuutiota puuklapeja.
– Pärjäämme koko talven suursäkillisellä, ja siitä jää vielä ylikin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.