Kunnantalo kaupungin ydinkeskustassa – ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Lokki-talo on nähnyt monenmoista

Lokki-talon kiinteistöt nykyään omistava Dimerent Oy on halunnut ylläpitää entisen kunnantalon historiaa muun muassa siitä kertovalla nimikyltillä. Kuva: Juha Sinisalo

Raumalaisten joukossa saattaa olla niitäkin, jotka eivät tiedä, että nykyään raumalaisen Dimerent Oy:n omistama Lokki-talo Seminaarinkatu 3:ssa on entinen Rauman maalaiskunnan kunnantalo, joka valmistui vuonna 1953.

Sitä ennen kunnantalon virkaa toimitti Lokki-talon kyljessä kiinni oleva puutalo, joka tuli tutuksi paikalliselle kunnallispolitiikan aktiiville, Seppo Kartanolle jo pikkupoikana.

– Muistan vieläkin, miten vuonna 1951 ekaluokkalaisena nassikkana kävin isän pyynnöstä hakemassa kansanhuollon toimistosta pikkuveljelleni yleisostokortin. Sodan jälkeenhän monet tuotteet olivat vielä säännöstelyn vuoksi kortilla.

Pikkupoika-Kartano tuskin olisi voinut kuvitellakaan, että jonain päivänä hänestä leivotaan maalaiskunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Siinä toimessa hän kuitenkin vaikutti vuosina 1982–1992, aina maalaiskunnan ja kaupungin kuntaliitokseen saakka.

Päätös kuntaliitoksesta nuijittiin Lokki-talon valtuustosalissa 20.1.1992.

Kartanon mukaan kivitalossa ei ensin ollut kunnanvaltuuston valtuustosalin lisäksi muita kuin maalaiskunnan terveydenhuollon palveluja: kunnanlääkärin vastaanotto sekä terveydenhoitajien ja neuvolan toimipisteet. Yläkerrassa oli asuntoja, kuten tänäkin päivänä, ja eteläisessä sivurakennuksessa toimi Alko, joka oli muuttanut sinne torin varrelta.

– Onhan se vähän erikoista, että maalaiskunnan komea kunnantalo rakennetaan keskelle toista kuntaa, mutta talon tontti sijaitsee niin keskeisellä paikalla. Sinne oli hyvä tulla kaikkialta maalaiskunnasta. Se oli vähän kuin maantieteellinen napa, Kartano toteaa hymyillen.

Seppo Kartano paukutteli maalaiskunnan kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijaa kymmenkunta vuotta. Hän ei ole pitkiin aikoihin vieraillut Lokki-talon valtuustosalissa, jossa Rauman Seudun Työnhakijoiden mediapaja videokuvasi viime viikolla. Kuva: Juha Sinisalo

1970-luvun lopulla kunnantalosta sai kodin vastaperustettu Rauman A-klinikka.

– Meille ei tahtonut löytyä mistään toimipaikkaa. Onnekseni tapasin silloisen kunnanjohtaja Reijo Salon, joka vinkkasi, että 4. kerroksesta voisi löytyä tilaa, A-klinikan johtajana toiminut Eero Laine muistelee.

Alkoholiongelmaisten klinikka toimikin useita vuosia Alkon kanssa samassa talossa. Myöhemmin A-klinikka jopa muutti entisiin Alkon tiloihin sen siirryttyä Myllymäenkadulle uuteen myymäläänsä.

– Seminaarinkadulta klinikka muutti sitten sairaalanmäelle, puusairaalaan, jonne meille remontoitiin hyvät tilat, Laine kertoo.

Kuntaliitoksen jälkeen Lokki-talossa sijaitsi useita Rauman kaupungin virastoja, kuten koulutoimen tiloja.

Myös Rauman freinetkoulun alkuvaiheet liittyvät vahvasti Lokki-taloon. Raumalla freinetpedagoginen opetus alkoi Otan koulussa 1990, mutta tuulta siipiensä alle avoin opetus sai vuonna 1995, kun Raumalle perustettiin Rauman Avokas ry.

– Avoin opetus toimi Nanun koulun alaisuudessa ensin Jussoilan eli entisen Tipulan talonmiehen asunnossa ja jo seuraavana vuonna Lokki-talossa. Noin 80 oppilasta ja neljä opettajaa kävivät syömässä silloisessa Rauman Seudun Työttömien ruokalassa, Rauman Avokas ry:n entinen puheenjohtaja ja avoimen opetuksen puuhanainen Reija Värre selvittää.

Yhdistys käynnisti vuonna 1999 koulun yksityistämishankkeen, koska kaupunki päätti, että avoimen opetuksen yksikköön ei enää jatkossa otettaisi uusia oppilaita eli koulu ajettaisiin alas.

Rauman Avokas ry sai kuitenkin määräaikaisen opetuksen järjestämisluvan vuonna 2000, jolloin se muutti Jussoilaan – tällä kertaa vuokralle.

– Vuonna 2008 saimme vakinaisen opetuksen järjestämisluvan, minkä jälkeen vuokrasimme tilat entisestä pääpostista Valtakadulta. Omaksi tilat ostettiin vuonna 2011, Värre kertaa.

Kuva avoimen opetuksen luokasta Lokki-talosta. Kuva: Juha Sinisalo

Rauman maalaiskunnan vaakunan kolmesta lokista nimensä saanut Lokki-talo tunnetaan nykyään erityisesti Rauman Seudun Työnhakijat (ennen Rauman Seudun Työttömät) ry:n toimipaikkana.

Yhdistyksellä on käytössään tiloja niin kivisessä päärakennuksessa kuin sen viereisessä puutalossakin.

Lisäksi Dimerent Oy on vuokrannut yhdistykselle kiinteistökokonaisuuteen kuuluvan pienen puutalon Satamakadun varrelta.

– Isommassa puutalossa toimiva kirpputorimme on levittäytynyt myös pikkutaloon. Päärakennuksen alakerrassa on muun muassa lounaskahvila, lehtilukusali sekä biljardisali. Toisessa kerroksessa sijaitsee monipalvelukeskus Kipinä sekä mediapaja, jotka ovat Stean hankkeita, yhdistyksen toiminnanohjaaja Irene Rasila kertoo.

Hän laskeskelee, että yhdistyksen tarjoamia palveluja käyttää Lokki-talossa keskimäärin 180 ihmistä päivittäin.

– Tilat ovat kovassa käytössä, mutta olemme pyrkineet varjelemaan talon historiaa mahdollisimman huolellisesti. Olemme nimenneet entisen valtuustosalinkin Lokki-saliksi, Rasila hymyilee.

Dimerent Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heimo Ylitalo kertoo miettivänsä Lokki-talon kiinteistökokonaisuuden tulevaisuutta ”lähes päivittäin”. Tontilla kun olisi rakennusoikeuttakin yli 3 000 neliötä, josta on käyttämättä 1 700 neliötä lisärakennusoikeutta.

– Nyt on kuitenkin ollut vähän muuta askaretta, Ylitalo naurahtaa.

Ylitalon mukaan kiinteistöasiaa ei ole kuitenkaan ”aktiivisesti” pohdittu perheyhtiössä.

– Näillä mennään nyt ja yritetään pitää kiinteistöstä huolta.

Dimerentin omistuksessa Lokki-taloa onkin kunnostettu. Sen kaikki asunnot on saneerattu, katto uusittu ja julkisivu maalattu.

– Kunnostettuihin asuntoihin muutti Arevan työntekijöitä silloin, kun Olkiluoto kolmosta ryhdyttiin rakentamaan. Nyt nämä vuokralaiset ovat lähtemässä pois, joten talon 11 asuntoa on tulossa kohta vuokramarkkinoille, Ylitalo vinkkaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.