Kuntoilija! Valitse jalkineet liikuntamuodon mukaan

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Kuntosalitreeniä, zumbaa, salibandya, sulkapalloa...Talvi on erityisesti sisäliikunnan sesonkiaikaa.
Kuten kesäisillä lenkkipoluilla, myös sisäliikunnassa jalkineilla on suuri merkitys liikkujalle.

– Jalkineet on syytä valita liikuntamuodon perusteella. Aloittelevan tai heikon lihashallinnan omaavan liikkujan on syytä hankkia hieman tukevampia jalkineita, opastaa alaraajoihin erikoistunut fysioterapeutti Timo Torpo Asema Fysioterapiasta.

Torpon mukaan käyttäjälle epäsopivat jalkineet lisäävät riskiä rasitusperäisille kiputiloille esimerkiksi kantapään, päkiän ja nilkan alueelle.

– Sisäliikunnassa on syytä ottaa huomioon, miten rasitus kohdistuu alaraajoihin. Kuntosaliharjoittelussa isoilla painoilla harjoittelevat saattavat tarvita jäykkiäkin kenkiä, mutta samassa ympäristössä voidaan toteuttaa lihashallintaharjoitteita paljain jaloin, Torpo selvittää.

Lähtökohtana on liikkujan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikkakin tietyt lainalaisuudet ovat kaikille samat.
Esimerkiksi pyöräilyyn tai spinningiin Torpo ei voi suositella muita kuin jäykkäpohjaisia pyöräilykenkiä.

Hypyt ja juoksuaskeleet kuuluvat moneen sisäliikuntamuotoon. Timo Torpon mukaan jalkoihin kohdistuva kuormitus hypyissä ja juoksussa riippuu toteutustavasta.

– Päkiähypyt ja juoksu paljasjalkakengillä lisäävät kuormitusta päkiän ja akillesjänne-pohje-alueella, mutta toisaalta keventävät polveen kohdistuvia rasitteita.

Juoksu kanta-askelluksessa ei kuormita yhtä paljon esimerkiksi päkiää, mutta useilla se lisää riskiä polven ja lonkan rasitusvaivoille.

– Jokaisella on kuitenkin oma luontainen askellustyyli, ja sitä ei ole syytä liiaksi muokata.

Liikuntajalkineet vasemmalta oikealle: paljasjalkakenkä, jumppatossu, sisäpelikenkä, painonnostokenkä ja maastojuoksukenkä. Kuva: Elina Helkelä

Jalkineostoksilla olevan kannattaa sovittaa kenkää huolellisesti.
Kengän istuvuus ja matalahko rakenne ovat tärkeitä ominaisuuksia esimerkiksi sulkapallon ja salibandyn tyyppisissä lajeissa.

– Jalkaa ei ole syytä tukea turhaan esimerkiksi nilkan osalta, jotta jalkaterä pääsee mukautumaan hyvin alustaan, ja nilkassa olisi mahdollisimman vapaa liike, Torpo muistuttaa.

Aikuisen liikuntakengässä on syytä olla käyntivaraa noin viisi millimetriä. Varpaat eivät saa painua kengän etuosaan liikunnan yhteydessä.

Toisaalta ylimääräinen tila aiheuttaa helposti jalan liikkumista kengän sisällä ja sitä kautta hiertymisriskiä.

Timo Torpon mukaan liikkujan on hyvä käyttää erityyppisiä jalkineita, jotta koko keho saa monenlaisia ärsykkeitä.

Omia käyttöjalkineitaan on jokaisen syytä tarkkailla, jotta kengät tulee uusittua riittävän usein.

– Mahdollisimman tukeva tai jäykkä kenkä on harvoin paras. Jalan lihaksille on syytä antaa hyvät toimintamahdollisuudet liikuttaessa.

Moni aktiivilenkkeilijä jatkaa talvellakin juoksemista ja kävelemistä. Talvella juoksukenkien ominaisuudet eivät juuri, nastoitusta lukuun ottamatta, kesäoloihin muutu.

– Nilkan ja akillesjänteen alueet on kuitenkin ehdottoman tärkeää suojata ja pitää lämpiminä, Timo Torpo muistuttaa.