Kouluterveydenhuollon, koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelut kuuluvat lakisääteisen opiskeluhuollon piiriin.
Uudessa Pohjoiskehän koulussa terveydenhoitajia ja kuraattoreita on kaksi sekä heidän lisäkseen yksi koulupsykologi. Koululääkäreinä toimivat Kirsti Elo ja Riikka Mikkilä.
Kouluterveydenhoitajat Tiia Alonen ja Satu Alapeteri ovat Nortamon perhekeskuksen työntekijöitä, kuraattorit Anitta Tammela, Teija Nieminen ja koulupsykologi Reetta Parvikko ovat puolestaan Rauman sivistystoimialan palkkalistoilla.
Raumalla opiskeluhuollon parissa työskentelevät tekevät viikon aikana töitä useassa koulussa.
– Minä olen täällä Pohjoiskehällä maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin sekä parillisten viikkojen perjantaisin, Satu Alapeteri selvittää.
Pohjoiskehän koulun pienryhmäoppilaiden kouluterveydenhoitajana työskentelevä Tiia Alonen puolestaan on paikalla tiistaisin ja keskiviikkoisin.
– Omalla työsarallani tämä on uusi aluevaltaus, vaikka minulla onkin kokemusta erityislapsista jo aikaisemmilta vuosilta.
Pohjoiskehän koulun aloittaessa koko kouluterveydenhoidon työnjako meni Raumalla uusiksi. Esimerkiksi minun toimenkuvani hakee nyt paikkaansa, koska aiemmin pienryhmäoppilaille ei ole ollut nimettyä terveydenhoitajaa, Alonen selvittää.
Alosen mukaan kouluterveydenhuollon uuden työnjaon myötä pienryhmäoppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa kyetään keskittymään nyt paremmin kuin ennen.
– Pystyn paremmin olemaan mukana heidän palavereissaan, joihin osallistuu useita hoitohenkilökuntaan kuuluvia ihmisiä, Alonen kertoo esimerkkinä.
Kouluterveydenhoitajan toimenkuva on muuttunut vuosien kuluessa.
Esimerkiksi sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon, vaan terveydenhoitajat ovat koko kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntijoita.
– Työmme on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää, Alapeteri toteaa.
Laajoja terveystarkastuksia tehdään 1. ja 5. luokilla. Osalle ekaluokkalaisista tarkastukset tehdään jo kesällä.
Laajoihin tarkastuksiin sisältyy aina lääkärintarkastus ja niihin kutsutaan myös oppilaan huoltaja mukaan.
– Kouluterveydenhoitajat tekevät myös kolmen vuoden välein toistuvia koulun terveydellisten olojen valvontatarkastuksia ja pitävät terveyskasvatustunteja esimerkiksi hyvinvoinnista sekä seksuaalikasvatuksesta, Alapeteri luettelee.
Tyypillisimpiin kouluterveydenhoitajan työpäiviin kuuluvat terveystarkastusten lisäksi akuuttien tapaturmien ja sairastumisten hoitoa, oppilaspalavereja, opiskeluhuollollisia tapaamisia sekä yhteydenpitoa kotien ja yhteistyötahojen kanssa.
Tiia Alonen ja Satu Alapeteri kertovat, että syyslukukausi on alkanut hienosti uusien kuvioiden parissa.
– Kaikki tekevät hyvää yhteistyötä, ja joustoa löytyy puolin ja toisin. Joka päivä on kiva tulla töihin.
Koulupsykologi Reetta Parvikko työskentelee Pohjoiskehän koulussa psykologina kahtena päivänä viikossa.
Hänen työssään pääosassa ovat lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen tukemalla opettajia ja vanhempia heidän kasvatustyössään. Psykologi selvittelee myös lasten oppimisen vaikeuksia.
– Pohjoiskehän koulun toimintakulttuuri on vasta kehittymässä, joten kuluu ainakin lukuvuosi, ennen kuin selviää, mitkä asiat minua tulevat eniten työllistämään, hän arvioi.
Koulukuraattori Anitta Tammelalla on Pohjoiskehän koulun yleisopetuksen ja esiopetuksen lisäksi vastuualueenaan myös kahden muun koulun ja kolmen esiopetusryhmän kuraattorintyöt.
Teija Nieminen on tänä syksynä suurimmaksi osaksi Pohjoiskehän koulussa, sillä kuraattorin toimensa lisäksi hän työskentelee pienryhmissä ohjaajana.
Tyypillisimmillään kuraattoriin otetaan yhteyttä, kun lapsen koulunkäyntivaikeudet ja kaverisuhdepulmat askarruttavat.
Keskusteluapua saatetaan tarvita myös perheen kriisitilanteissa ja kotona esiintyvissä erimielisyyksissä. Kuraattorit voivat tavata lapsen yksin tai yhdessä vanhemman kanssa.
Nieminen keskittyy työssään pääasiassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen opettelun tukemiseen.
– Harjoittelemme tunnistamaan erityisesti omia tunteitamme ja opettelemme säätelemään niitä.
Molemmat kuraattorit pyrkivät olemaan mahdollisimman paljon läsnä oppilaiden arjessa.
– Vanhempienkin on helppo ottaa meihin yhteyttä, mikäli jotkin asiat askarruttavat. Haluamme olla vanhempien tukena kasvatukseen liittyvissä asioissa, Teija Nieminen muistuttaa.
– Tärkeintä on nostaa ongelmatilanteet esiin silloin, kun asiat ovat vielä pieniä. Silloin niitä pystytään vielä työstämään, ja kurssi saadaan käännettyä parempaan suuntaan, toteaa Anitta Tammela.
Pohjoiskehän koulua esittelevän juttusarjan seuraavassa osassa tutustutaan koulun ruokapalveluun.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.