Ensi vuonna 25 vuotta täyttävä Eurajoen Pappamopokerho on vireä ja aktiivinen, noin 50 jäsenen kerho, joka on perustamisajoistaan lähtien tehnyt hyväntekeväisyyttä.
Nyt viimeiset pari vuotta kerholaiset ovat kunnostaneet lahjoituksina saamiaan polkupyöriä edelleen luovutettavaksi Suomeen tulleille ukrainalaisille.
– Tähän mennessä jo 155 pyörää on kunnostettu ja niistä suurin osa lahjoitettu eteenpäin, tosin lastenpyöriä meillä on vielä useita, joten jos joku tietää jonkun pyörää vailla olevan ukrainalaislapsen, niin kannattaa ottaa yhteyttä vaikka minuun, kerhon puheenjohtaja Jari Syren vinkkaa.
Syrenin mukaan lastenpyöriä liikenee varmasti myös muille niitä tarvitseville, esimerkiksi vähävaraisten perheiden lapsille.
– Teemme yhteistyötä Eurajoen kunnan ja seurakunnan kanssa ja tarkastamme lahjoituspyörien vastaanottajien taustat. Tämä siksi etteivät pyörät päädy myöhemmin myyntiin vaikka kirpputorille.
Eurajoen kierrätyskeskus vastaanottaa lahjoitetut pyörät ja toimittaa ne kerholle kunnostettaviksi.
– Teemme läheistä yhteistyötä myös Eurajoen Yrittäjien kanssa. Olemme olleet mukana Eurajoen Markkinoiden järjestelyissä. Lisäksi paikalliset yritykset ovat auttaneet ja tukeneet meitä esimerkiksi varaosien hankinnassa, Syren kiittelee.
Eurajoen Pappamopokerho on toiminut nyt kolmatta vuotta Yrittäjäntiellä, minne kerho siirtyi vanhalta paloasemalta.
Kerholla on näyttelytila Paneliankosken Voiman omistamassa Pappilankosken myllyssä, jonka kerho kauttaaltaan kunnosti talkoilla.
Toissaviikonloppuna vietettyjen Eurajoen Markkinoiden aikana kunnostettuihin mopoihin kävi tutustumassa 1 300 kävijää, joita kerholaiset kuljettivat Paneliankosken myllylle traktorilla.
Eri-ikäisistä jäsenistä koostuva Pappamopokerho kokoontuu Yrittäjäntien kerhotiloissa kahtena iltana viikossa; maanantaisin ja keskiviikkoisin sekä muinakin iltoina, mikäli tarvetta ilmenee.
Kerhotoiminta alkoi, kun Syren ryhtyi vuonna 1999 opettamaan eurajokelaisnuorille mopojen korjausta. Mopokerhossa rakenneltiin myös mäkiautoja, joilla eurajokelaiset voittivat peräti neljä suomenmestaruutta ja kaksi hopeaa.
Kerhosta tuli niin suosittu, että toimintaan liittyi mukaan myös muita vanhempia, ja kerhon nimi muuttui Pappamopokerhoksi.
Nykyään mukana on enää muutamia nuorempia harrastajia.
– Jäsenten keski-ikä taitaa olla noin 70 vuotta. Vanhin on 82-vuotias, nuorin lukioikäinen, varapuheenjohtaja Martti Lempinen kertoo.
Vuosien aikana Pappamopokerhossa on kunnostettu satoja mopoja Tuntureista Monarkkeihin ja muihin merkkeihin.
– Kerhoilloissa kukin korjailee omia projektejaan ja ne, joilla ei sillä hetkellä ole mitään kunnostettavaa, auttavat muita. Kuuluakseen Pappamopokerhoon ei tarvitse omistaa mopoa, Syren muistuttaa.
Pappamopokerholla on myös kuoro Kakstahtkäry, johon kuuluu 18 laulajaa. Vuonna 2009 perustettu kuoro on tuttu näky monissa Eurajoen ja lähialueen tapahtumissa.
Kuorokin tekee hyväntekeväisyyttä, mistä osansa on saanut myös paikallinen ukrainalainen yhteisö.
– Järjestimme seurakunnan kanssa laulukonsertit, joilla keräsimme rahaa ukrainalaisille. Käymme myös palvelutaloissa laulattamassa vanhuksia ja toimimme avustajina, kuten arkunkantajina siunaustilaisuuksissa, Lempinen huomauttaa.
Kalervo Vuorio muistuttaa Pappamopokerhon kouluyhteistyöstä, joka on jatkunut jo yli 10 vuotta.
Kerholaiset käyvät kerran vuodessa jollakin Eurajoen koululla katsastamassa lasten ja opettajien polkupyörät.
– Tänä vuonna tempaisemme Huhdan koululla 22. syyskuuta. Silloin siellä on liikennepäivä, ja me katsastamme ainakin 40 fillaria.
Mopokerhoharrastuksesta on tullut monelle kerholaiselle tärkeä osa elämää.
– On hienoa, kun voi harrastuksensa myötä auttaa muita. Fillariprojektimme merkeissä olemme toimittaneet pyöriä myös muilla paikkakunnilla asuville ukrainalaisille. Olenkin ihmetellyt, miksei muualla Suomessa mikään kerho ole keksinyt vastaavaa tapaa auttaa Ukrainan pakolaisia? Syren aprikoi.