Lasin kierrätys tuottaa päänvaivaa Raumallakin – kierrätykseen kuuluvat vain purkit ja pullot

Rauman lasinkeräyspisteiltä löytyy tasaisesti sinne kuulumatonta lasia. Tällä kertaa lasinkeräyspisteen päälle oli jätetty sekä ikkunalasin paloja että paistinpannun kansi. Molemmat tuotteet kuuluvat sekajätteeseen. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Suomalaiset lajittelivat viime vuonna yli 22 miljoonaa kiloa lasipakkauksia. Kukin suomalainen lajitteli siis keskimäärin 4 kiloa lasijätettä.

Vaikka suomalaiset osaavat jo lajitella suurimmalta osin lasipakkaukset oikein, lasijätteen joukossa on edelleen noin seitsemän prosenttia muutakin kuin pakkauslasia.

Myös raumalaisille lasin kierrättäminen on tuottanut eniten päänvaivaa.

– Meille on vuosien saatossa tullut eniten kysymyksiä juuri lasin kierrättämisestä. Se koetaan jostain syystä vaikeaksi, vaikka asiasta on tiedotettukin monia kertoja, pohtii Hevossuon jäteaseman vastaava jätehuoltoneuvoja Tarja Sillanpää.

Lasin kierrättämisestä saattaa tehdä hankalan se, että erilaista lasituotetta löytyy kotitalouksista paljon.

Esimerkiksi lasiset lääkepullot, ikkunalasit, juomalasit tai lämpöä kestävät lasit eivät kuulu lasipakkauskeräykseen.

Lasipakkausten lajittelusääntö onkin hyvin yksinkertainen – keräykseen kuuluvat vain purkit ja pullot.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on listannut Suomen kunnat paremmuusjärjestykseen lasin kierrättämisen suhteen.

Parhaiten lasia kierrätetään Salossa, Savonlinnassa ja Rovaniemellä.

Rauma sijoittuu listalla hieman keskiarvon alapuolelle.

– Noin kaksi kolmesta Suomen kunnista lajittelee lasipakkausjätteensä paremmin kuin Rauman talousalue. Tämä näkyy erityisesti siinä, että Rauman keräyspisteissä on runsaasti sinne kuulumatonta lasia, kuten lasisia uuninvuokia, lasisia kattilan kansia, juomalaseja, mikron lautasia ja posliinia, sanoo Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori.

Lasin kierrättäminen on yksinkertaista. Keräysastiaan kuuluvat vain purkit ja pullot.

Miksi juomalasit ja uunivuoat eivät sitten kelpaa lasikeräykseen. Samaa lasiahan ne ovat, vai ovatko?

– Kuumuutta kestävät lasit tarvitsevat sulatuksessa paljon korkeamman lämpötilan kuin purkit ja pullot. Ei ole energiankulutuksen kannaltakaan järkevää käyttää sulatuksessa korkeampaa lämpötilaa vain sen vuoksi, että muuten hyvään lasierään on eksynyt sinne kuulumattomia tuotteita, sanoo Sillanpää.

Lasin keräykseen laitetaan usein myös kristallia, joka ei sinne kuulu, sillä se sisältää usein isoja määriä lyijyä.

Noin 82 prosentista kierrätykseen tulevasta lasista tehdään uusia lasipakkauksia ja noin 18 prosentista muun muassa lasivillaa, tasolasia ja rakennusharkkoja.

Jokainen kilo lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää noin 0,5 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sekajätteeseen päätyvään lasiin.

Suomessa ei valmisteta uusia lasipakkauksia, joten suomalaisten lajittelema lasi käytetään uusien pullojen ja purkkien raaka-aineena tällä hetkellä Englannissa ja Hollannissa.

Korttelikeräyksellä biojäte talteen

Lukijamme lähestyi Raumalaisen toimitusta kysymyksellä, joka liittyy biojätekeräyksen tehostamiseen Raumalla.

Hänen mukaansa nykyiset hyvät biojäteainekset hukataan sekajätteen joukkoon.

Olisiko biojätettä siis mahdollista kierrättää tai kerätä entistä tehokkaammin?

– Biojäte on maksullista jätettä. Sillä pitää olla siis maksaja. Meillä on jo nyt Raumalla käytössä melko tiukka määräys, sillä biokeräys on pakollista vähintään viiden huoneiston asunto-osakeyhtiöissä, sanoo Hevossuon jäteaseman vastaava jätehuoltoneuvoja Tarja Sillanpää.

Biojätekeräyksen ulottamista esimerkiksi omakotitaloihin on kaavailtu, mutta päätöksiä sen suhteen ei ole tehty. Sillanpää ei ole ajatuksesta innoissaan.

– Se kuulostaa kauhealta. Biojäteastiat pitää tyhjentää kerran viikossa. Yhdestä omakotitalosta biojätettä syntyy viikossa pieni nyssykkä. Jäteautot ajaisivat edestakaisin tyhjentämässä lähes tyhjiä jäteastiota. Se aiheuttaisi omakotitaloasukkaille myös kohtuuttoman suuret kustannukset.

Biojätteen erilliskeräyksen sijaan Sillanpää kannustaa hankkimaan kompostin.

Kompostoimalla omat biojätteensä voi saada huojennusta myös jätemaksuun.

– Kierrättämällä ja kompostoimalla voi saada pidennystä jätteiden tyhjennysväliin. Se tuo mukanaan siten myös taloudellista säästöä.

Jos kompostointi omalla pihalla ei innosta, biojäteastian voi hankkia esimerkiksi yhdessä naapureiden kanssa tai muodostaa korttelikeräyksen.

– Näin on jo tehty Raumallakin esimerkiksi Vanhassa Raumassa. Se on oikein hyvä vaihtoehto.