Leena Niemi kirjoittaa rakkaudesta historiaan – ja ilmastohuolesta

Leena Niemi julkaisee kirjoja nimellä Maria Huhta. Hänen kirjansa liittyvät läheisesti kahteen aiheeseen: historiaan ja ilmaston muuttumiseen. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Leena Niemi, kirjailijanimeltään Maria Huhta, innostui kirjoittamisesta toden teolla vasta eläkeikäisenä, mutta sitten se veikin hänet täysin mennessään. Siitä on osoituksena kuusi julkaistua kirjaa.

Perhe – neljä lasta – ja työura tamperelaisella Aaltosen nahkatehtaalla pitivät ruuhkavuosina kiireisenä, mutta kun Niemi 1990-luvun lopulla jäi eläkkeelle, hän ilmoittautui opiskelemaan historiaa Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin.
Maisterin paperit olivat taskussa vuonna 2002.

– Gradu käsitteli lottien toimintaa Mikkelin päämajassa sodan aikana.

Vaikka Laviasta kotoisin oleva Niemi on sotaorpo – isä Aarno Huhtala kuoli heti jatkosodan alkuvaiheessa Kannaksella – hän ei tiennyt paljoakaan sodan ajan historiasta ennen yliopisto-opiskelijaksi ryhtymistään.

Gradu ja siitä julkaistu kirja innostivat tutkimaan ja kirjoittamaan lisää, ja sittemmin historia-aiheisia teoksia on tullut lisää.

– Sotahistoria on aina kiehtonut minua. Siitä kirjoittaminen on tosin vaatinut valtavan määrän lukemista.
Kirjoittamista hän kuvailee suureksi intohimokseen ja henkireiäkseen.

– Mitä muuta tekisin?

Nettisivullaan Maria Huhta kirjoittaa: Haluan kertoa ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Kerron tositapahtumia, mutta toisinaan annan mielikuvituksen viedä mukanaan.

Niemen kirjat liittyvät läheisesti kahteen aiheeseen, jo mainittuun historiaan ja ilmaston muuttumiseen.
Tänä vuonna ilmestynyt Hitlerin jäljillä ja pohjolan menneisyydessä tarkastelee Pohjois-Norjaa ja erityisesti Natsi-Saksan sotavarustelun alueelle jättämiä jälkiä.

Toisen maailmansodan aikaisia merkkejä pohjoisessa Norjassa on paljon. Huhtikuussa tulee 80 vuotta siitä, kun Hitler hyökkäsi maahan ja miehitti sen.

– Hitler varusti koko alueen, repi pohjoiseen osoittavat kauneimmat niemet ja louhi kalliot. Siellä on yhä valtavat määrät betonia. Turisteja vain ei viedä näille paikoille.

Niemi itse löysi paikat jo 1960-luvulla, kun hän kävi miehensä kanssa Pohjois-Norjassa kalastamassa ja kiinnostui tutkimaan niitä lisää.

Sodan jälkiä tarkastelevassa kirjassaan Niemi on hyödyntänyt arkistoaarteitaan, sotavuosina ilmestyneen saksalaisen propagandalehti Signal-lehden ja suojeluskuntajärjestö Hakkapeliitta-lehtien kuvitusta.

– Olen pyrkinyt lisäämään kirjoihin tietoa, joka ei ole aivan yleistä.

Parhaillaan hänellä on tekeillä sota-ajan kirjeenvaihtoa käsittelevä kirja.

– Käytössäni on Martti Grönforsin kirjekokoelma, mutta hyödynnän myös oman sukuni kirjeitä.

Keskeiseksi teemaksi nousee myös luonto ja siinä tapahtuneet muutokset. Kuuden julkaisun joukosta löytyy kuitenkin myös työelämää käsittelevä Työ ja tunteet -kirja sekä omaelämäkerrallinen romaani Menneisyys ei jätä rauhaan.

Pohjois-Norja on Niemelle tärkeä paikka, ja hän kuvailee itseään ”Jäämeren hulluksi.” Viiden vuosikymmenen aikana pohjoisen luonto on kokenut suuren muutoksen: ennen niin puhtaat kalajoetkin ovat hänen mukaansa samentuneet.

– Muutoksen näkee parhaiten linnustossa. Eteläiset lajit ovat yleistyneet, ennen pohjoisessa pesi vain keltavästäräkki, nyt jo tavallinen.

Huoltaan ilmastonmuutoksesta Niemi on purkanut myös monissa yleisönosastokirjoituksissaan niin Länsi-Suomessa kuin Rovaniemellä ilmestyvässä Lapin Kansassa.

– Surullista huomata, miten monet elävät omassa kuplassaan, vaikka ympärillä tavalla tai toisella kaikki romahtaa, Niemi mainitsee.
Hän näkee suurimpana syynä luonnon tuhoutumiseen asevarustelun ja sodat.

Vaikka kirjoittamisharrastus puhkesi kukkaan vasta eläkeiässä, Niemi kertoo kirjoittaneensa runoja jo nuorena. Alkuvuodesta julkaistuun Tie ilmastonmuutokseen -runokokoelmaan on kertynyt tekstejä 1940-luvulta nykyaikaan.

– Lopussa on dystopia ilmastonmuutoksesta.

”ihmiset tietokonepelejä muovisten kupujen alla, saastuneen luonnon ulvoessa ympärillä, kun sademetsät hakattu eikä ilmaa suojaa vihreyden peitto, kun maailman katolle, avarien vuorten huipulla sataa samanlainen noki kuin nyt kaupunkien keskustassa ja tietoyhteiskunta murenee luonnon vastustamattoman paineen alla."

Maria Huhdan kirjoittamat kirjat on julkaistu Books on Demand -kustantamossa, jossa teoksia painetaan kysynnän mukaan.