Kiinteistönvälittäjä Jukka Saarinen ja Otavan ravintolapäällikkö Harri Sirola tutkivat ”Maalarin” rakennuspiirustuksia. Sirolan perheyritys on päättänyt nyt myydä omistamansa legendaarisen matkustajakoti-ravintolakiinteistön.
– Koskaan ei ole viina virrannut kieltolain aikana niin paljon kuin Otavan matkustajakodissa, jossa juotiin silloin ”kovaa teetä”, kuvaillaan juuri myyntiin asetetun Otavan talon myyntiesittelytekstissä. Rauman raatihuoneen takana sijaitsevan, alkujaan ”Maalar”-nimisen talon omistava Sirolan perheyritys on päättänyt luopua kiinteistöstä, joka on näkyvä ja tunnettu pala Vanhaa Raumaa.
Samalla saa kaupanpäällisiksi Aki Kaurismäki -henkeä uhkuvan legendaarisen baarin, Otava kakkosen.
– Haluaisimme nähdä, että talon uusi omistaja jatkaisi siinä ravintolatoimintaa, onhan Otava yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista ravintoloista, Otavan ravintolapäällikkö Harri Sirola toteaa.
Ravintolatoiminnalla on talossa tosiaankin pitkä perinne. Kieltolain aikana siellä toimi matkustajakoti, ja kun kieltolaki kumottiin 1932, niin jo seuraavana vuonna rakennuksen Isoraastuvankadun puoleiselle sivulle tehtiin ravintolatiloja.
Ravintoloitsija oli Kosti Laitio, joka aloitti nykypäivään asti katkeamattomana jatkuneen Otavan anniskeluravintolatoiminnan.
– Laition jälkeen talossa piti ravintolaa Osuusliike Suoja ja myöhemmin E-liike, joka avasi 1980-luvun alussa sinne Uncle Sam -ketjuravintolan. Itse muistan käyneeni jo pikkupoikana 1970- ja -80-lukujen vaihteessa ruokailemassa vanhempieni kanssa Otavassa, joka toimi iltaisin suosittuna tanssiravintolana. Ykköspuolella oli pöydissä valkoiset liinat ja sitten oli kakkosen ”karvalakkipuoli”, Sirola hymyilee.
– Olen kuullut, että tanssiorkestereilla oli tapana majoittua Otavan yläkertaan, jossa yöpyi myös paikan tarjoilijoita. Meno oli melkoista, Otavan myyntiä hoitava kiinteistönvälittäjä Jukka Saarinen nauraa.
Vähintäänkin värikkäitä ovat tämän ikonisen 1800-luvulla valmistuneen rakennuksen vaiheet.
Sen omistajat, käyttötarkoitukset ja ravintoloiden nimet ovat vuosien kuluessa vaihtuneet.
Talossa on asunut pormestareita, apteekkareja, kauppiaita ja laivureita, ja sen pihapiirissä on vilistänyt ”kissan kokoisia” rottia, koska 1900-luvun alussa talon piharakennuksessa säilytettiin torikauppiaiden kärryjä.
Näin iloista meninkiä Otava ykkösessä oli vuosituhannen vaihteessa. Huuliharpisti Harry Wessman yhtyeineen vauhdissa.
Sirolat ostivat rakennuksen vuonna 1990 E-liikkeeltä, joka jäi sinne muutamaksi vuodeksi pyörittämään ravintolaa vuokralaisena. Vuonna 1993 ravintolatoimintakin siirtyi Siroloille, ja Harrin Jaakko-isä ryhtyi remontoimaan taloa.
– Isä oli palomies, ja hänellä oli vuoroviikoin aikaa rempata taloa. Silloin hänellä oli energiaa ihan eri tavalla kuin nykyään. Jaska on valitettavasti tullut vanhaksi eikä enää jaksa seistä tiskin takana entiseen malliin. On aika kuluttavaa pyörittää ravintolaa 30 vuotta, viikon jokaisena päivänä, aamuyhdeksästä iltamyöhään. Vasta korona pakotti Otava kakkosen pidemmäksi ajaksi kiinni.
Poika Harri ja isä Jaakko Sirola koristelivat ravintolaansa vapun kunniaksi.
Harri Sirola myös myöntää, että intohimo yrittämiseenkin on hiipunut.
– Ei tätä ole kiva tehdä veren maku suussa. Maailma muuttui yhtäkkiä, ja Otavassakin pitäisi tehdä isoja muutoksia. Näen kuitenkin, että tästä saisi irti vaikka mitä: talossahan on kaksi ravintolatilaa, keittiö on tosi iso, yläkerrassa on majoitushuoneita, piharakennukseen voisi suunnitella toimintaa...hän luettelee.
Sirola muistuttaa, ettei Otavaa ole viimeisten vuosien aikana edes markkinoitu missään.
– Jo pienellä markkinoinnin tehostamisella paikasta saisi varmasti tuottavamman niin, että lainanlyhennykset pystyisi kuittaamaan. Onhan tämä Rauman ja lähes valtakunnan tasolla todellinen ikoni!
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.