Lisää pöhinää patsaskeskusteluun

Aittakarinkadun kiertoliittymä herättää vahvoja tunteita Raumalla. Kuvat ja kuvamanipulaatiot: Pekka Lehmuskallio

Kokemäkeläistaiteilija Tapio Haapalan Aittakarinkadun kiertoliittymään tekemä Saman auringon alla -teos herättää vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Teos onkin ollut julkistamisestaan lähtien tekstiviestipalstojen kestoaihe.

Jotkut kommentoijat ovat ihmetelleet, miksi teos kuvaa kaktuksia eikä raumalaislle tutumpia aiheita, kuten pitsinnypläystä tai Vanhaa Raumaa.

Kiertoliittymäteos valittiin kilpailun kautta, johon osallistui kolme muutakin taiteilijaa.

Tapio Haapala kertoi helmikuussa, että kyseessä on teos, jossa yhdistyvät merellisyys sekä maapallon monimuotoisuus.

– Rauma on merenkulkijoiden kaupunki, ja kaktus viittaa merentakaiseen ja kaukaiseen. Kyseessä on eksoottinen kasvi, jonka nähdäkseen täytyy ensin ylittää valtameri, Haapala luonnehti.

Jotkut kommentoijat ovat jopa ehdottaneet, että kiertoliittymään olisi voinut siirtää jonkun jo olemassaolevan patsaan, jolloin kulut olisivat jääneet pelkkiin siirtokuluihin.

Tätä ehdotusta on keskusteluissa laajennettu siten, että ainakin kiertoliittymäteos olisi voinut lainata teemansa näistä tutuista patsaista.

Raumalaisen toimituksessa päätettiin yhdistää nämä ideat ja käyttää kuvankäsittelytekniikkaa niiden mallinnukseen.

Helsingintorilla sijaitseva Nyplääjäpatsas julkistettiin vuonna 1976. Patsaalla kunnioitettiin raumalaisten pitsinnyplääjien työtä.

Näiden kuvamanipulaatioiden tarkoituksena on havainnollistaa, miten raumalaisille tutut patsaat sopisivat Aittakarinkadun kiertoliittymään. Havainnekuvissa leikitellään myös patsaiden koolla, sillä esimerkiksi Nyplääjäpatsas sellaisenaan saattaisi näyttää kiertoliittymän keskustassa aivan liian pieneltä. Kuvat ja kuvamanipulaatiot : Pekka Lehmuskallio

Patsaan teki Kauko Räike.

Nyplääjäpatsas esiintyy monien turistien lomakuvissa.

Helsingintorin kauniissa ympäristössä sen kuvaaminen onkin helppoa. Jos patsas siirrettäisiin Aittakarinkadun kiertoliittymään, pientä patsasta olisi vaikeampi saada ikuistettua kuvaan.

Siksi Raumalaisen toimitus päätyi havainnekuvassa suurentamaan patsasta siten, että sen kauniit yksityiskohdat erottuisivat myös kauempaa otetuissa turistikuvissa.

Yrittäjäpatsas eli oikealta nimeltään Myötäinen sijaitsee niinsanotussa Hesburgerin risteyksessä.

Myötäinen eli yrittäjäpatsas.

Myötäinen-teos sai päivänvalonsa vuonna 1986, ja sillä juhlistettiin Rauman yrittäjien 50-vuotistoiminnan juhlavuotta.

Toivo Kultin tekemän Myötäisen siirtäminen Aittakarinkadun kiertoliittymään voisi olla käytännössä hankalaa.

Myötäisen ympäristö on suosittu kokoontumispaikka, joten kiertoliittymään siirrosta voisi koitua liikenteen vaaratilanteita.

Kaktus-keskustelun keskellä on lisäksi huomioitava, että myös Myötäinen muistuttaa tietystä kulmasta katsottuna kaktusta.

Perinteitä peräänkuuluttaneet patsaskommentoijat ovat kyselleet sitä, miksei patsaan teemana olisi voinut olla raumalaisille ennestään tuttu hahmo, kuten trumputtaja Pyyrman.

Pyyrman trumputta.

Kymmenen metrin korkuinen trumputtaja olisikin komea näky.

Joillekin Rauman kieltä ymmärtämättömille ulkopaikkakuntalaisille turisteille Trumputtaja-nimestä voisi tulla mielleyhtymä Donald Trumpiin, joten patsas voitaisiin päällystää kullalla.

Kävihän Trump Raumanlinnassa vuonna 1992 naistentansseissa, joten yhteys Raumaan on selvä.