LUKIJA KYSYY: Miksi rauman giäl eikä Rauman murre?

Rauman giäl on muuntunut myös kirjakieleksi, minkä vuoksi sitä mielellään kutsutaan kieleksi. Kuva: Maija Männistö

Rauman seudulla puhuttua murretta nimitetään perinteisesti rauman giäleksi, mikä varsinkin ulkopaikkakuntalaisesta saattaa kuulostaa oudolta. Lukija ihmettelee, miksi puhutaan kielestä eikä murteesta.

Suomen kielen professori Kirsti Siitonen Turun yliopistosta vastaa:

"Rauman murre on muuntunut myös kirjakieleksi, mikä on pohjana sille, että murretta mielellään sanotaan kieleksi. Kun murretta on alettu kirjoittaa, sitä on alettu kunnioittaa entistä enemmän. Tämän jälkeen on kuitenkin varmasti unohdettu, että kirjoittaminen olisi yksi syy kieleksi kutsumiseen. Murretta vain arvostetaan. Samalla katsotaan, että se poikkeaa todella paljon muista murteista.

Frans Hjalmar Nortamo ei ollut ainoastaan murrepakinoitsija, vaan hän todella kuuluu raumalaiskirjailijana Suomen kirjallisuushistoriaan.

Rauman murteen poikkeaminen muista murteista ei ole ainoastaan raumalaisten omaa kuvitelmaa, sillä monet muualla asuvat suomalaiset sanovat, että he eivät oikeasti ymmärrä, mitä puhutaan.

Virallisesti Rauman murre ei tokikaan ole kieli. Kieliasia on kuitenkin poliittinen kysymys. Jos Rauma olisi erillinen alueensa jossakin, kyse olisi tietenkin kielestä. Meänkielikin on kieli Ruotsissa.

Itse olen yhdeksännen polven raumalainen, ja olen myös monissa tilanteissa korjannut, että se on rauman giält."

Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon kaipaat vastausta? Lähetä kysymyksesi toimittaja Johanna Sydänojalle osoitteeseen johanna.sydanoja@marvamedia.fi.