Juha Kuro on monelle raumalaiselle jotenkin tuttu, vaikkei miestä olisi ikinä nähnyt eikä nimikään soittaisi kelloa. Kuron ääni ehti kuitenkin kuulua 24 vuotta Lukon kotiotteluihin.
Kuro toimi Lukon liigaotteluiden kenttäkuuluttajana 1992–2016. Se oli lähtösykäys myös sille, että mies suoritti vuonna 1995 erotuomarikortin. Myöhemmin Kuro tarttui Rauman Jääkiekkotuomarit ry:n nuijaan ja ehti toimia puheenjohtajana 18 vuotta (2001–2019).
– Ajattelin, että olisi mukavampi istua siinä kuuluttajan penkillä, kun tietäisi jotain säännöistäkin. Toinen syy oli se, että vaimo (Marjo Kuro) oli jo tuolloin mukana toimitsijahommissa, Kuro kertoo.
Kuro, 65, jätti vajaat neljä vuotta sitten kuuluttajan hommat nuoremmilleen. Nyt myös kerhon puheenjohtajan titteli on siirtynyt eteenpäin Niko Rautavuorelle, 26.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka Kurolla on ollut 25 vuotta tuomarikortti, jäällä hän ei ole koskaan viheltänyt, vaan on ollut aina toimitsija.
Rautavuoren tilanne taas on päinvastainen. Hän on vain tuominnut pelejä sen jälkeen, kun suoritti tuomarikortin kuusi vuotta sitten.
Rautavuori oli itse lopettanut jääkiekon Vermuntilan Tempon A-nuoriin vuonna 2012 ja kaipasi takaisin lajin pariin. Hän soitti silloiselle kerhokouluttajalle Ilkka Kukkoselle ja oli jo kolmen viikon päästä jäällä tuomitsemassa ottelua.
Rautavuori on toistaiseksi tuominnut B-nuorten SM-sarjaa ja muutaman pelin miesten Suomi-sarjaa. Tavoite on kartuttaa kokemusta ja edetä pikkuhiljaa ylemmille tasoille katsomaan, mihin rahkeet tuomarina riittävät.
– Tämä on hieno harrastus, mutta myös tavoitteellista urheilua ja kilpailua siinä missä pelaajillekin. Riittävän ylös kun mennään, aletaan kamppailla elintilasta, kuka pelejä saa viheltää, Rautavuori huomauttaa.
Rauman kerhon historiassa riittää esimerkkejä urallaan edenneistä tuomareista. Takavuosilta 753 pääsarjaottelun, viisien MM-kisojen ja yksien olympialaisten Seppo Mäkelä, kerhon 71-vuotias kunniajäsen, on oma lukunsa.
Nykyisistä raumalaistuomareista Niko Jusi, 23, on noussut liigakaukaloihin linjatuomariksi.
Raumalla opiskelleista tuomareista Tommi Niittylällä, 29, on menossa kahdeksas kausi liigassa linjalla.
Tällä kaudella Liigaan päätuomariksi nousseella Sakari Suomisella, 35, on linjatuomarina vyöllä lukuisia kansainvälisiä turnauksia, kruununa miesten MM- ja olympiafinaali.
Ihmisten kiinnostus kiekkoiluun nousee sitä mukaa, mitä korkeammalle tasolle mennään. Tuomarille tämä tarkoittaa lisää painetta.
– Muistan 2000-luvun alussa olleeni itsekin katsomassa pelejä, eikä sellaista peliä ollutkaan, missä ei rumpua hakattu ja huudettu nuijaa, Rautavuori toteaa.
Eikä ”Nuijan” tai ”Seepran” huutaminen ole lähelläkään härskeintä, mitä kiekkokatsomossa saattaa kuulla tuomarille huudettavan.
Kuron ja Rautavuoren mielestä sekä katsojien että joukkueiden käytös on kuitenkin parantanut 2000-luvun edetessä. Varsinkin aikuisjoukkueet ymmärtävät, että pelejä ei saataisi pelattua ilman tuomareita.
– Ei liian ruusuistakaan kuvaa ole syytä antaa, sillä kyllä aina välillä on tilanteita, joissa ollaan eri mieltä. Eikä niistä koskaan päästäkään eroon, sillä kaikki ovat ihmisiä ja urheilussa tunne on vahvasti mukana, miehet muistuttavat.
Rauman Jääkiekkotuomarit ry
Toiminta alkoi vuonna 1951.
Perustajajäseniä olivat Heikki Aaltonen, Jukka Aaltonen, Oiva Helimo, Olli Jalonen, Aarne Johansson, Arvo Johansson, Tauno Lehtinen, Eero Pohjola, Sakari Sillankorva ja Unto Viitaniemi.
Kerhon kunniajäseniä on kaksi, Seppo Mäkelä ja Olavi Komulainen.
Kerholla on noin 60 jäsentä, joista puolet on tuomareita ja puolet toimitsijoita.
Kerhon tuomareilla on vuosittain noin 1 200 tehtävää ja toimitsijoilla noin 870 tehtävää.
Rohkaisuksi nuorille tuomareille Kuro ja Rautavuori kuitenkin kehuvat, että tuomarikoulutus on ottanut isoja harppauksia eteenpäin ja aloitteleva tuomari saa aina kaukalossa viereensä kokeneemman viheltäjän. Lisäksi kerhoyhteisö on joukkue, jossa saa kavereilta tukea.
– Yksi suurimpia syitä, miksi olen ollut niin pitkään mukana, on sosiaalinen elämä pelin yhteydessä. Kun tulemme tuntia ennen peliä paikalle, siinä ehtii juttelemaan kaikenlaisia levottomuuksia. Monet harrastukset maksavat jonkun verran, mutta tämä ei maksa mitään, vaan päinvastoin saa pienen palkkion, Juha Kuro kiittelee.
Tässä välissä on hyvä mainita, että Rauman tuomarikerhoon kuuluu 32 viheltävän tuomarin lisäksi 30 toimitsijaa. Kerho on vastuussa Rauman ja Eurajoen seurojen järjestämistä ottelutapahtumista neljässä jäähallissa.
Tuomareille tehtäviä kertyy vuodessa noin 1 200. Toimitsijat kerho hoitaa Liigan ja Nuorten SM-liigan otteluihin ja tehtäviä kertyy vuodessa noin 870.
Digiaika on mullistanut toimitsijapöydänkin. Läppäristä on tullut vakiovaruste ja otteluihin syntynyt monenlaisia uusia tehtäviä.
Lukon liigaottelussa hommissa on peräti 12 toimitsijaa: kaksi peliajan seuraajaa, kaksi laukaisukartan päivittäjää, kaksi rangaistusaition hoitajaa, tulospalveluvastaava, kellonkäyttäjä, käsikellotuksesta ja summerista vastaava tekninen avustaja, ottelutapahtuman esimies ja syötönantaja.
Liigajoukkueilla on vielä ottelusta seuraavaan päivään mennessä mahdollisuus pyytää muutoksia tehopisteisiin. Muun muassa Lukko on käyttänyt tätä oikeutta tällä kaudella Justin Danforthin (17.11.) ja Jonne Tammelan (19.12.) hattutempuissa.
– Pelaajat ovat äärettömän tarkkoja pisteistään. Niihin liittynee jonkinlaisia bonuksia, Kuro toteaa.
Kuuluttaja ei ole kerhon, vaan Lukon hoitama. Kuro paljastaa erään kuuluttajaan liittyvän erikoisuuden.
– Rauma oli ainakin jossain vaiheessa ainoa liigapaikkakunta, jossa kuuluttaja ei ole toimitsija-aitiossa vaan mediakeskuksessa. Sen takia aitioon tarvitaan myös niin sanottu radiopuhelinkuiskaaja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.