Satakunnan Vuoden luontopiha löytyy Kaarolta. Pihaa isännöi Miika Rantanen. Luonnonsuojelupiiristä onnittelemassa kävivät Ilona Hankonen ja Marianne Holmberg (oik.)
Alsikeapila, kyläkarhiainen, valkopeippi, viitasammakko ja neljää lajia kimalaisia. Muun muassa näitä esiintyy Satakunnan Vuoden luontopihalla.
Piha löytyy Raumalta ja sitä isännöi Miika Rantanen.
– Olen ollut koko ikäni luontoihminen. Tässä olen asunut nyt 12 vuotta, Rantanen kertoo taustoja.
Vuoden luontopihaksi Rantasen 2 600 neliön tontin valitsi Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Satakunnan piiri.
– Tämä oli tällainen leikkimielinen kisa, jolla haettiin pihaa, jossa on eniten lajeja, piirin hallituksen jäsen Ilona Hankonen toteaa.
Kilpailun ideana oli nostaa esille luonnon monimuotoisuutta. Sitä voi olla muuallakin kuin luonnonsuojelualueella, eli tässä tapauksessa pihalla.
Rantasella riittää listaa, miksi hän on päätynyt luontopihaan.
– Luonnonkasveille ei nykyään oikein ole enää kasvupaikkoja. Kun piha on luonnonmukainen, riittää siellä tarkkailtavaa, esimerkiksi paljon erilaisia hyönteisiä ja lintuja.
Hankonen huomauttaakin, että joka kasvilla on omat hyönteisensä. Senkin takia monimuotoisuus on tärkeää.
Nurmea Rantanen kertoo leikkaavansa vain kulkureiteiltä. Puiden lehdet korjataan pois ainoastaan talon ränneistä ja kuistilta.
Toiveena on, että lehtikasat toisivat pihalle myös siilin.
Puiden lehdet auttavat paitsi siilejä, ovat myös oivaa lannoitetta ja humuksen tuottajia maaperään.
– On kiva, kun luontopiha ei vaadi juurikaan hoitoa. Ja kun leikkaan nurmikkoa, pitää olla tarkkana, ettei esimerkiksi aja sammakon yli, Miika Rantanen sanoo.
Pihan kasveja voi myös hyötykäyttää.
– Esimerkiksi nokkonen on turhaan vihattu. Tyttönokkosen siemenet ovat oikeaa superfoodia ja niitten kilohinta on 200 euroa, kertoo Satakunnan piirin hallituksen jäsen Marianne Holmberg.
Miika Rantanenkin sanoo popsivansa nokkosia.
Ensimmäiseen luontopihakisaan osallistui neljä omakotitalon pihaa. Muihin kahteen sarjaan eli taloyhtiöiden pihat ja yrityspihat, ei kisailijoita tullut.
– Kisaa ei oikein vielä ollut huomattu. Tavoitteena kuitenkin on, että kilpailu järjestettäisiin myös ensi vuonna, Hankonen sanoo.
Rantasen pisteet eli kisan voittopisteet olivat 109. Pisteitä sai luonnonkasveista ja perinteisistä pihakasveista, ei kuitenkaan heinäkasveista ja sammaleista.
Pisteitä tuottivat myös uhanalaiset eläimet ja järeät tai lahonneet puut.
Vieraslajeista jaettiin miinuksia. Rantasalle miinus herahti lupiinista.
– Kolme vuotta olen jo taistellut lupiineja vastaan. Sen sijaan jättipalsamia ei ole enää näkynyt muutamaan vuoteen.
Hankosen mukaan kisa oli tiukka. Eurajoella oli piha, joka keräsi lähes 100 pistettä. Paroalhossa puolestaan oli piha, jossa luonnonkasveja on käytetty perennoina.
– Valtavasti laitetaan rahaa siistiin puutarhaan, kun voisi nauttia monimuotoisuudesta, Hankonen toteaa.
– Sosiaalinen paine pihan puunaamiseen on suurta. Siksikin tämä kisa järjestettiin, Holmberg jatkaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.