Polttoainekäyttöisten ajoneuvojen akut sisältävät lyijyä, joka on raskasmetalli.
Kaikki lyijy-yhdisteet ovat myrkyllisiä, joten terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta ei ole ollenkaan sama, mitä loppuun käytetyille akuille tapahtuu.
Raumalla on jo pitkät perinteet akkujen loppukäsittelyssä ja kierrätyksessä. Vielä 1980-luvun alussa vanhat akut oli tapana rikkoa romukauppojen pihoilla ja ottaa akkujen sisältämät lyijyt talteen.
Rauman Romu Oy aloitti vuonna 1984 koko maan kattavan romuakkujen keräysjärjestelmän, joka paransi akkujen talteenoton ympäristöystävällisyyttä.
Nykyään Rauman Romun toimintaa jatkaa perheyhtiö, Suomen Akkukeräys Oy, jonka toimipaikka sijaitsee Rauman satamassa.
Raumalaisyrityksellä on akkujen murskaus- ja erottelulaitteisto, joka on ainoa lajissaan Pohjoismaissa.
– Meitä lähimmät lyijysulatot löytyvät Ruotsista ja Virosta, jonne osa Suomessa kerättävistä akuista päätyy. Käytettyjen kokonaisten akkujen kuljettaminen maa- tai meriteitse on kuitenkin aina riskialtista. Siksi meidän yrityksemme keräys- ja kierrätystoiminta on paitsi tehokkaampaa, myös turvallisempaa, toteaa Suomen Akkukeräys Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Keskitalo.
Suomen Akkukeräys kierrättää lyijyakut Suomen Ympäristökeskuksen valvonnassa.
Yritys noutaa säännöllisesti asiakkailtaan keräyslaatikoihin pakatut käytetyt akut, jotka tuodaan Rauman-varastoon. Sieltä ne siirretään murskain-erottimeen.
Käsittelyprosessissa akuista erotellaan niiden sisältämä lyijy, lyijypasta, pehmeä muovi sekä akkujen kuorimuovi.
– Kaikki lyijyakut ovat rakenteeltaan samanlaisia, siksi niiden kierrättäminen on varsin helppoa. Toisin on esimerkiksi sähköautojen litium-akkujen kierrätys, johon ei valitettavasti vielä löydy hyviä ratkaisuja. Meillekin tulee lähes päivittäin kyselyjä, että otammeko litium-akkuja vastaan. Siihen on pakko vastata, että emme, Kristiina Keskitalo huokaisee.
Lyijyakuista erotellut raaka-aineet kuljetetaan merikonteissa Raumalta Eurooppaan. Jatkojalostettu materiaali on laadukasta raaka-ainetta esimerkiksi lyijysulatoille.
Akkujen muovikuorien polypropeenimuovi taas päätyy muun muassa uusien akkujen kuorimateriaaliksi, ja pehmeä polyeteenimuovi poltetaan puolestaan lämpöenergiaksi.
Kierrätys on siis lähes 100-prosenttista.
Suomessa talteen otettujen käytettyjen akkujen kokonaiskertymä on vuodessa 17 000–20 000 tonnia.
Kristiina Keskitalon mukaan maailmanlaajuisesti lyijy kiertää todella hyvin; määrällisesti se on noin 11 miljoonaa tonnia.
– Lyijyllä on maailmalla suuri kysyntä. Siitä valmistetaan paitsi uusia akkuja, myös esimerkiksi säteilysuojia ja erilaisia lyijypainoja. Lyijyä käytetään myös monen tuotteen sidosaineena.
Suomen Akkukeräyksen romuakkujen keräysjärjestelmä kattaa koko Suomen. Yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi autokorjaamot, akkuliikkeet, romukaupat sekä myös yksityiset ihmiset.
– Me ostamme asiakkailtamme käytettyjä akkuja. Yksityisetkin voivat tuoda akkunsa meille, mutta ihan yhdestä akusta emme ole vielä maksaneet rahaa. Kahvipaketin kylläkin on saanut meiltä mukaansa, Keskitalo nauraa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.