"Maailmani muuttui täysin" – nuoruuden rakastavaiset löysivät toisensa uudelleen 63 vuoden jälkeen

Nuoruuden rakastavaiset taas yhdessä. Ritu Sulén ja Jussi Lehtinen eivät arkailleet tavata toisiaan, vaikka viime tapaamisesta oli kulunut 63 vuotta. Nyt pari on lähes erottamaton. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

– Ei tämä käy vieläkään järkeen, yhdessä hetkessä maailmani muuttui täysin, huokaisee Ritu Sulén ja katsoo lämpimästi vieressään istuvaa Jussi Lehtistä.

Viime syksystä lähtien seurustellut pariskunta näyttää rakastuneelta ja onnelliselta, yhteen hitsautuneelta – ikään kuin he olisivat tunteneet toisensa aina.

Ja niinhän he ovatkin.

Elettiin vuotta 1955, kun Rauman kauppaoppilaitoksen opiskelijat, raumalainen Ritva ”Ritu” Evomaa ja tyrvääläinen Reijo (nyk. Jussi) Lehtinen tapasivat toisensa kauppiksen päätöstansseissa.

Kesän jälkeen nuoret alkoivat seurustella, mutta seuraavana vuonna Jussi lähti armeijaan ja lopetti seurustelusuhteen siihen.

– Ritu jäi kuitenkin kaihertamaan mieltäni, joten pyysin häntä RUK:n kurssitanssiaisiin. Juhlan jälkeen taisin käydä vielä kerran Raumalla tapaamassa Ritua, mutta siihen se päättyi, vuoteen 1957, Jussi kertaa 63 vuoden takaisia tapahtumia.

Raumalle jäänyt Ritu ja kotiseudulleen Sastamalaan asettunut Jussi menivät vuosien saatossa tahoillaan naimisiin. Jussi oli aviossa kahteen otteeseen.

– Ensimmäinen vaimoni kuoli sydäninfarktiin vuonna 1993 ja toinen vaimoni menehtyi syöpään viime vuonna.

– Minä menin naimisiin vuonna 1959. Muutamaa ulkopaikkakunnalla vietettyä vuotta lukuun ottamatta olen asunut Raumalla koko ajan, Ritu sanoo.

Jussilla on ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta, Ritulla on yksi tytär.

Jo toisen kerran leskeksi jäänyt Jussi Lehtinen kertoo havahtuneensa viime syksynä ajatukseen, joka hänen mukaansa ”iski kuin salama kirkkaalta taivaalta”.

– Minulle tuli yhtäkkiä mieleen, että mitähän Ritulle kuuluu? Asuukohan hän edelleen Raumalla ja onkohan hän ihan kunnossa? Siispä etsin hänen puhelinnumeronsa ja lähetin tekstiviestin.

– Ihmettelin ensin, että mikäköhän tämäkin on? Jatkoin viestin lukemista, kunnes näin lähettäjän nimen: Jussi. Silloin se jysähti! Tajusin, että viestin on lähettänyt minun ensirakkauteni, Reijo, jota myös minulla oli tapana kutsua Jussiksi.

Viestittelyn perään pari jutteli puhelimessa tuntitolkulla ja sopi treffit Raumanlinnaan.

Kun tapaamisen aika sitten koitti, Ritu tunsi sydänalassaan pientä jännitystä, kun taas Jussia Ritun kohtaaminen ei pelottanut.

– Tietenkin sitä ajatteli, että 63 vuodessa itse kukin on muuttunut ulkoisesti, mutta olin varma siitä, että Ritu on edelleen se sama hauska pälättäjä kuin ennenkin, Jussi paljastaa nauraen.

– Minä tiesin, että jo yksi katse kertoo minulle, onko Jussi vielä entisensä ja tuleeko tästä mitään. Ja niin kävi: kun näin Jussin, se oli siinä! 63 vuotta häipyi samassa sekunnissa, ja meistä molemmista tuntui, kuin olisimme viimeksi nähneet juuri pari viikkoa sitten, Ritu Sulén muistelee.

Ritu myöntää ajatelleensa toisinaan nuoruuden rakkauttaan, ja yrittipä hän miehensä kuoltua selvittää Jussin puhelinnumeroakin.

– En ymmärtänyt etsiä Jussi-nimellä, kun tietenkin ajattelin, että numero on Reijon nimissä.

Ritu jäi leskeksi vuonna 2013, minkä jälkeen hän on hieman sairastellut.

– Jossain vaiheessa kaikki asiat alkoivat kiukuttaa, kun olin niin paljon yksin. Olin aika masentunut. Nyt seurustelumme on saanut minuun eloa. Ystävänikin sanovat, että olen kuin uusi ihminen. Paljon pirteämpi kuin ennen.

Ritu ja Jussi asuvat vielä, ainakin toistaiseksi, omissa kodeissaan; Jussi Sastamalassa ja Ritu Raumalla.

– Olen jo monta kertaa käynyt Raumalla ja Ritu on kerran käynyt minun luonani, Jussi kertoo.

– Meillä on samanlaiset kiinnostuksen kohteet; teatteri, musiikki ja penkkiurheilu, erityisesti jääkiekko, Ritu luettelee.

– Ritu vei minut jo silloin vuonna -55 katsomaan Lukon peliä, ja siitä lähtien olen ollut Lukon kannattaja. Ritu itse on ihan hullu jäkisfani, Jussi naureskelee.

Huumori on yksi pariskuntaa yhdistävistä tekijöistä. Kuvaajan pyynnöstä Jussi kaappasi leikillään kahvilan kukan ja ojensi sen Ritulle. Kuva: Juha Sinisalo

Huumori on myös yksi pariskuntaa yhdistävä tekijä.

– Voimme keskustella hyvässä hengessä aivan kaikesta. Emme ole kinastelleet vielä mistään.

Jussi ja Ritu haluavat elää nyt päivän kerrallaan ilman erityisiä tulevaisuuden suunnitelmia, joita ei koronan takia voisikaan tehdä kovin pitkälle.

Molemmat ovat iloisia siitä, että heidän lapsensa hyväksyvät vanhempiensa ”uusvanhan” suhteen.

– Lämmittää mieltä, kun kaikki ovat onnellisia meidän puolestamme.

Jussin Rauman-viikko alkaa olla lopuillaan, mutta seuraavalle viikolle on jo sovittu uudet treffit.

Aivan kuin silloin ennen, 63 vuotta sitten.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.