Maito ei miljoonabisnestä

Rauman Soukaisissa maitotilaa jo viidennessä polvessa isännöivä Jyrki Soukainen sanoo, ettei ole vuosikausiin enää edes jaksanut korjata väitteitä siitä, että maidontuotanto olisi miljoonabisnestä. Miljoonia maitotilallakin pystytään Soukaisen mukaan toki liikuttamaan, mutta silloin puhutaan lähtökohtaisesti kuluista.

– Jos tämä olisi hyvää bisnestä, niin sijoittajat tunkisivat pelikentälle. Mutta eipä niitä ole juuri näkynyt, 48-vuotias Soukainen hymähtää.

Soukaisten tilalla on meneillään iso remontti, kun vanhaa perinteistä navettaa muutetaan robottitoimintoiseksi. Jyrki Soukainen ei hinnoista puhu, mutta tyhmempikin toimittaja ymmärtää pelkästään silmät avaamalla investoinnin isoksi arvoltaan.

– Kaikki investoinnit ja rakentaminen tähtäävät tietysti tuotannon nousuun. Vanhalla systeemillä tila tuotti 400 000 litraa vuodessa, mutta nyt pitäisi päästä 600 000 litraan, mieluummin vieläkin ylemmäs, laskee Soukainen.

– 600 000 litraa on minimi, kipuraja. Jos sen yli ei päästä, niin tulee noutaja, hän sanoo suoraan.

Eläimet eivät ole sivutyötä

Lehmiä Soukaisten navetassa on tällä hetkellä 56, mutta määrä on tarkoitus kasvattaa liki 70:een. Sen verran yksi robotti pystyy hoitamaan.

– Robotti ei suinkaan tarkoita sitä, että ihmisiä ei enää tarvittaisi. Minun itseni lisäksi täällä on töissä yksi päätoiminen ihminen ja aika usein vielä apulaisia päälle. Ei eläimiä hoideta sivutyönä, vaan ne vaativat jatkuvaa seuraamista.

– Viljatilallisella on mahdollisuus etsiä lisätöitä oman tilan ulkopuolelta, mutta maitotilalliselta se ei yksinkertaisesti onnistu, Soukainen selvittää.

Peltoa Soukaisten tilalla on kuutisenkymmentä hehtaaria, mikä on riittävä määrä nurmirehun omavaraisuuteen.

Satamaidon puheenjohtaja

Oman tilanhoidon ohessa Jyrki Soukainen jaksaa toimia aktiivisesti myös järjestörintamalla. Hänet valittiin juuri maakunnallisen Satamaidon meijerin hallituksen puheenjohtajaksi.

– Korostin heti valintani jälkeen, että edessä ei ole tosiaankaan mikään puheenjohtajajavetoinen show. Minun työni on täällä kotitilalla ja sen työn minä osaan. Puheenjohtajana heilutan nuijaa hallituksessa, jonka tehtävänä on päättää isommista linjoista. Varsinaista meijeritoimintaa pyörittää osaava johto ja organisaatio, linjaa Soukainen.

Jäseniä Satamaidossa on noin 230.

– Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös tuottajien ja hallinnon sitouttaminen yhteisen näkemyksen taakse. Siihen, mikä katsotaan yhdessä tärkeäksi. Meille vahva kotikenttä on elinehto, hän miettii.

Valio yritti
tappaa pienet

Satamaidon puheenjohtajana Jyrki Soukainen on jo joutunut ottamaan toisenkin kerran kantaa niin sanottuun case-Valioon eli valtionyhtiön harjoittamaan perusmaidon alennusmyyntiin.

– Valio on tehnyt paljon hyvää, mutta tässä jutussa ei ole kysymys hyvästä asiasta. Iso yhtiö pystyi laskemaan muiden tuotteiden katteilla perusmaidon hinnan niin alas, että pienet kilpailijat putoaisivat pois pelistä. Meidän onneksemme kilpailuvirasto heräsi asiaan riittävän ajoissa.

Satamaito on lähtökohtaisesti juuri perusmaidon tuottajameijeri.

– Meijeri on joutunut kieltämättä tässä hintasodassa aika koville, mutta ei tosiaankaan Valion väittämästä syystä eli maidon purkituksen takia. Tosiasia on, että ei purkitus maksa meille yhtään sen enempää kuin isommillekaan yrityksille, Soukainen vakuuttaa.

Maidon tuonti
ei kannata

Siihen Soukainen ei jaksa uskoa, että Valion pakottaminen hinnan nostamiseen johtaisi maidontuontiin ulkomailta.

– Kyllä sitä varmaankin tulee, mutta tuonnin kannattavuuteen minä en jaksa uskoa. Perusmaito on edelleenkin litrahinnaltaan niin halpa tuote ja logistiikka toisaalta niin kallista, ettei sitä yksinkertaisesti kannata tuoda tänne asti mistään muualta. Ei edes Virosta asti.

– Täysin varmaa on ainoastaan se, että kuluttajahintojen heilahtelut eivät juurikaan ketjun alapäässä eli tuottajan rahapussissa näy, Jyrki Soukainen huokaa.