Kuukauden karikatyypiksi valikoitui tällä kertaa kilpa-autoilija Markus Niemelä. Hän järjestää ensi viikonloppuna Poroholmassa Bike Water Jumping World Championship -tapahtuman.
Se tarkoittaa pyörällä veteen hyppelyn MM-kisoja. Komean nimen alkupuoli pitää kutinsa. MM-arvo sen sijaan on epävirallinen.
Mistä lähti idea näinkin hullumaiseen tapahtumaan?
– Kävin muutaman kaverin kanssa hyppimässä Monnan lammella. Silloin oli lokakuun loppu. Veden pinnalla oli aamulla vähän jäätä. Laituria piti sulatella ennen kuin pääsimme hyppäämään, muistelee Markus.
Vesi oli hyisen viileää, mutta Markus, Mika Metsämäki, Matias Viljanen ja Kari Korhonen vaan innolla molskahtelivat pyörineen vanhaan hiekkakuoppaan.
– Se oli älyttömän hauskaa. Seuraavana vuonna, kun menimme uudestaan, rannalle alkoi kertyä katsojia. Päätimme, että seuraavalla kerralla hypätään Pärskällä ja kutsutaan katsojia paikalle. Odotin paria sataa, mutta porukkaa tuli toista tuhatta. Siitä jäi hyvä fiilis, kertaa Markus.
Päätti sairaalassa, ettei kaikkea pakko kokeilla
Tänä vuonna viitisen metriä korkea hyppyri pystytetään Poroholmaan. Kolmisenkymmentä rohkelikkoa vetää vauhdilla kuunari Kathrinan keulan edestä näyttävästi fillarilla mereen.
– Siitä saa upeita kuvia. Varmaan yleisökin tykkää, sillä Poroholmassa myydään ruokaa ja juomaa. Ja onhan se muutenkin siistimpi paikka kuin Pärskä.
Niemelä ei kisaa voita, koska hän keskittyy järjestelyihin ja tuomarointiin.
– Talvella tein maailmanennätyksen ajamalla kartingia 15 tuntia. Sen jälkeen makasin monta päivää sairaalassa. Silloin lupasin, että tänä vuonna ajan vain autolla. Kenties ihan kaikkea ei ole pakko kokeilla.
– Ehkä harjoituspäivänä lauantaina kokeilen itsekin hyppäämistä, täydentää Markus.
Miehen tuntien ehkä-sanan voi jättää huomiotta.
Kesä kuluu taas Amerikan radoilla
Poroholman happeningin jälkeen hän palaa Kaliforniaan töihin, ajamaan lujaa. Suomeen ja Raumalle hän tulee seuraavan kerran vasta elokuussa pistämään pystyyn Poroholma GP-kartingkisaa.
– Kesällä olisi kiva olla Raumalla, mutta kisoja on melkein joka viikonloppu. Sellaista se on ollut aina.
Sen verran arki muuttuu, että tuore vaimo Viivi Suominen muuttaa heinäkuussa Kaliforniaan.
Markus ajaa vuodessa nelisenkymmentä kisaa. Ja väittää, ettei yhtään kyllästytä.
– Edelleen tuntuu kivalta kurvailla radalla. Ehkä kymmenen vuoden päästä rupeaa kyllästyttämään?
Nascar mielessä, tv-projekti vetämässä
Markus tykkää ajaa sprint car -sarjaa, mutta mielessä välkkyy tavoitteena edelleen Nascar. Sitä voisi kutsua Amerikan F1:ksi.
– Huonolla autolla en Nascariin lähde. Onneksi siellä on enemmän hyviä talleja ja talleissa enemmän autoja kuin F1:ssä.
Paikka kilpailukykyiseen talliin ei aukea pelkillä ajotaidoilla. Tarvitaan myös rahaa.
– Jonkun pitää aina maksaa.
Markuksella on vetämässä mielenkiintoinen tv-viritys, joka voisi auttaa asiaa.
Hokema, ettei urheilija tervettä päivää näe, pitää träkkinsä Markuksen kohdalla.
– Vanhaa vaivaa on kertynyt kroppaan aika paljon. Joka päivä kolottaa jostakin. Joskus mietin, paljonko vanhempana mahtaakaan särkeä.
– Positiivisesti voi ajatella, että ainakin on ollut kivaa, kun näitä kolhuja on hankittu!
Palataan vielä lopuksi jutun pääaiheeseen. Sattuuko, kun hyppää pyörällä mereen?
– Korkeimmat hypyt nousevat kuuteen, seitsemään metriin. Saa siinä itsensä jo rikki. Viime vuonnakin tuli lieviä aivotärähdyksiä ja kylkiluita meni poikki.
Pyörällä mereen -tapahtuma Poroholmassa su 2.6. Vapaa pääsy. Poroholmasta välitetään videokuvaa nettiin livenä: www.waterjumpingworld.com
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.