Mator hajosi, mutta tilalle tuli uutta: metallipumppu Split Iris julkaisi jo kolmannen sinkkunsa

Takana on vuosi biisien hiomista, ja nyt setti alkaa olla valmis keikoille, sanoo raumalaislähtöisen metalcorebändin laulaja-kitaristi Aleksi Rautiainen.

| Päivitetty

Viime vuonna perustettu metalliyhtye Split Iris julkaisi kolmannen singlensä, Fogin, viime viikolla. Edellinen, Closing Gate on marraskuulta. Raumalaislähtöinen kokoonpano aikoo julkaista ensimmäisen EP:nsä vielä tämän vuoden aikana.

Split Iris syntyi, kun kitaristi-laulaja Aleksi Rautiaisen ja basisti Tobias Koiviston Mator-bändi tuli tiensä päähän. Bändi valittiin aikanaan Rauma Rock Academyn koulutukseen projektin ensimmäisenä yhtyeenä.

– Se oli sellainen teiniajan bändi, joka oli elänyt elämänsä eikä sillä enää ollut tulevaisuutta. Samaan aikaan kuitenkin inspiroiduimme tekemään uutta materiaalia Tobiaksen kanssa, Turussa luokanopettajaksi opiskeleva Rautiainen kertoo.

Soundi ja tyyli löytyivät nopeasti, ja uutta musiikkia lähdettiin Rautiaisen mukaan heti tekemään tosissaan. Tuottajakseen bändi sai Shedstudiosia pyörittävän keravalaisen Juhis Kauppisen.

Ensimmäinen biisi, Hollow, oli pitkälti Rautiaisen käsialaa, mutta kaksi seuraavaa on puristettu ulos kolmihenkisen bändin tiiviinä yhteistyönä. Rautiaisen ja Koiviston lisäksi kokoonpanoon kuuluu rumpali Tommi Haavisto. Kaikki ovat Raumalta lähtöisin, Haavisto myös asuu Raumalla.

– Jokainen on antanut panoksensa yhteisen vision aikaansaamiseksi. Bändin identiteetti onkin kuluvan vuoden aikana kasvanut ja soundi muodostunut selkeämmäksi, Rautiainen arvioi.

Oma tyyli koostuu bändin tiedotteen mukaan muun muassa taustan tunnelmasta sekä soitinnuksista, jotka tuovat ”syvyyttä synkkiin, alavireisiin ja draivaaviin riffeihin. ”

Kappaleissaan Split Iris ammentaa jäsenten henkilökohtaisesta elämästä, mielenmaisemasta sekä kiinnostuksesta musiikkia, kirjallisuutta sekä luontoa kohtaan. Closing Gates -kappaleen taustalla on ahdistuksen ja epävarmuuden kokemuksia.

– Fog on myös saanut inspiraationsa raskaasta elämänvaiheesta ja tunne-elämän ristiriitaisuuksista, se on eräänlainen pohdiskeleva monologi.

Progressiivista metalcorea soittava yhtye yhdistelee musiikissaan elementtejä modernin metallin alatyyleistä. Esikuvia ovat amerikkalainen Periphery, australialainen Northlane, brittiläinen Monuments sekä ruotsalainen Humanity’s Last Breath.

Tavoitteet ja rima on asetettu korkealle, ja keikoille bändi on Rautiaisen mukaan valmis heti kun se on mahdollista.

– Toivotaan, että siihen mennessä, kun EP tulee ulos, päästään jo yleisökeikalle, sillä olemme alusta saakka panostaneet vahvasti live-esiintymiseen, oikeanlaiseen livepreesensiin. Se tulee siitä, kun biisejä treenataan niin paljon, että ne tulevat selkärangasta. Metalcore on teknisesti haastavaa musaa, se helposti puuroutuu, jos soittaminen ei ole hanskassa, yhtyeen laulusolisti ja kitaristi Aleksi Rautiainen arvioi.

Elävän yleisön edessä esiintymistä ei ole päästy vielä kokeilemaan, mutta toisaalta korona-ajasta on Rautiaisen mukaan ollut hyötyäkin, sillä bändi on saanut valmistautua rauhassa.

– Isommille sävellysprosesseille on ollut aikaa. Keikkailu on sitten se seuraava vaihe. Tässä musassa keskeistä kuitenkin on juuri yleisön kohtaaminen ja sille esiintyminen.

Yhtyeen taustajoukkoihin kuuluu äänittäjä ja tuottaja Juhis Kauppisen ohella managerin hommia hoiteleva Heta Hyttinen, jonka asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Apocalyptica, Shiraz Lane, Turmion Kätilöt sekä Insomnium.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut