Meripelastusyhdistyksen Viitanen: Veneily lisääntyi koronakesänä

Rauman Meripelastusyhdistys on aloittanut 24/7 päivystyskauden, joka jatkuu pitkälle syksyyn.

Rauman Meripelastusyhdistyksellä on laiturissaan Petäjäksessä kaksi meripelastusalusta. Etualalla PV4-luokan Nipromec Rescue, jonka takana on PV2-luokan Merihelppi. Kuvat: Juha Sinisalo

Rauman Meripelastusyhdistys aloitti noin puolitoista kuukautta sitten kesän päivystyskauden, jota jatketaan yhdistyksen varapuheenjohtajan Markus Viitasen mukaan ”jäiden tuloon saakka”.

Käytännössä 24/7-päivystys tarkoittaa sitä, että yhdistyksen koulutettu pelastusmiehistö on kotihälytysvalmiudessa aina silloin, kun yhdistyksen pelastusalus ei partioi merellä.

– Merellä ollessamme olemme aina merivartioston hälytettävissä, ja tällöin Turun meripelastuskeskuksen meripelastusjohtaja johtaa toimintaamme. Virka-ajan ulkopuolella lähtövalmiusaikamme on maksimissaan puoli tuntia, kun taas virka-aikana se on yksi tunti, koska miehistön jäsenet ovat luonnollisesti kiinni omissa töissään, Viitanen selvittää vapaaehtoistyön luonnetta.

Rauman Meripelastusyhdistyksellä on tällä hetkellä noin 20 päivystävää miehistön jäsentä, joista kahdeksan voi toimia pelastusveneen päällikkönä. Lisäksi aktiiviryhmään kuuluu viisi kansimieskoulutuksessa olevaa harjoittelijaa.

– Riippuu paljon omasta tekemisestä, miten nopeassa tahdissa kansimieheksi valmistuu. Keskimäärin kouluttautuminen kestää vuoden verran, mutta aktiivisella osallistumisella on mahdollista valmistua jo puolessa vuodessa.

Yhdistyksen tiedotuksesta vastaavan Viitasen mukaan meripelastusyhdistyksellä on ”koko ajan rekry päällä”, eli kuka tahansa, joka on kiinnostunut toimimaan merellisissä pelastus- ja auttamistehtävissä, voi ottaa yhteyttä yhdistykseen.

– Järjestämme koulutuksia sitä mukaa, kun meillä on riittävästi porukkaa kasassa.

Meripelastusyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Viitanen kertoo, että vapaaehtoisten meripelastajien lähtövalmiusaika on virka-ajan ulkopuolella maksimissaan puoli tuntia.

Yhdistyksellä on noin 1 000 jäsenmaksujäsentä, jotka takaavat sille perustulon toiminnan ylläpitämiseksi. Varoja toimintaansa yhdistys saa myös säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.

Valtakunnallisella Meripelastusseuralla on Trossi-jäsenjärjestelmä, jonka vuosimaksun maksamalla saa avun veneelleen kiireettömissäkin tilanteissa.

– Trossi-jäsen on automaattisesti myös Meripelastusyhdistyksen jäsen, Viitanen selventää.

Rauman Meripelastusyhdistys muutti vuonna 2015 Suojan Kalasatamasta Petäjäkseen ja kunnosti tukikohdakseen huvilan, jonka kaupunki oli pakkolunastanut sataman suoja-aluetta varten.

Nyt yhdistyksellä on asemapaikassaan hyvät koulutus-, huolto- ja varustetilat, sauna sekä laituripaikka kahdelle pelastusalukselle.

– Nipromec Rescue on PV4-luokan vene, joka tuli meille 2017. Sen huippunopeus on 35 solmua. Uusin alus, PV2-luokan Merihelppi, otettiin käyttöön viime kesäkuussa. Käytämme sitä ykköslähdöissä, sillä se kulkee yli 45 solmua. Tehtävän luonteesta sekä sen sijaintipaikasta riippuu, kummalla aluksella kulloinkin lähdemme merelle.

Korona ei ole vaikuttanut kovin merkittävällä tavalla Rauman Meripelastusyhdistyksen toimintaan, ellei oteta sitä lukuun, että pelastusmiehistö jouduttiin jakamaan neljään erilliseen ryhmään.

– Kertaakaan vuoden aikana ryhmät eivät toimineet yhdessä, mikä tietysti vaikutti päivystyskierron ylläpitämiseen. Muuten korona ei juuri näyttäytynyt meillä. Ainakaan pelastus- ja avunantotehtävät eivät lisääntyneet Raumanmerellä siinä mittakaavassa kuin Saaristomerellä ja Suomenlahdella, jossa kirjattiin Meripelastusseuran historian vilkkain kesä.

Meripelastusyhdistyksen tukikohta on nykyään Petäjäksessä, kun se aiemmin oli Kalasatamassa.

Viitanen arvelee, että avustustehtävien ennätyksellinen kasvu johtui voimakkaasti lisääntyneestä veneilystä.

– Kun vesillä liikkuu paljon ihmisiä, joukkoon mahtuu myös kokemattomia veneilijöitä, jotka saattavat luulla veneilyn olevan paljon huolettomampaa kuin liikenteessä ajamisen. Tosiasia on kuitenkin, että kun vesillä joku tilanne eskaloituu, niin se tapahtuu usein nopeasti, ja yhtäkkiä ollaankin pulassa.

Viitanen suositteleeekin, että veneessä olisi hyvä olla aina mukana joku kokeneempi.

– Koskaan ei voi myöskään harjoitella liikaa. Oma vene ja sen varusteet täytyy tuntea ja tietää, miten niitä käytetään, Viitanen muistuttaa.

Meripelastusseura ylläpitää verkossa veneilytaito.fi-sivustoa, josta löytyy valtakunnallisten kouluttajien laatimia ilmaisia koulutuskokonaisuuksia.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut