Fredrik Wilhelm ja Augusta Sofia Hellsten. Kuva: Rauman museo
Hellstenien apteekkarisukuun kuuluva Fredrik Wilhelm Hellsten (1824–1871) ja hänen vaimonsa Augusta Sofia (1833–1920) edistivät Rauman koulu- ja kirjastolaitoksen syntymistä.
1780 perustettu Rauman Ensimmäinen Apteekki sijaitsi alkujaan torin etelälaidassa, lähes vastapäätä Raatihuonetta.
Vuonna 1821 apteekki siirtyi Hellstenien suvulle, kun sen apteekkarina aloitti Fredrik Hellstenin isä Carl Hellsten.Hän oli hyvin kiinnostunut kirjallisuudesta, minkä vuoksi hän antoi vuonna 1850 perustetulle Rauman kirjastolle toimitilat apteekin talosta.
Kirjaston pääasiallisena perustajana pidetty Fredrik Hellsten aloitti 1854 apteekkiopinnot tuolloin apteekkia hoitaneen vanhemman veljensä opastuksella.
Apteekkarin oikeudet Fredrik Hellsten sai vuonna 1860. Hän kuului myös Rauman Säästöpankin ja Suomen apteekkarien eläkelaitoksen perustajiin.Kirjasto toimi Hellstenien, myöhemmin Mannerbergien apteekissa aina vuoteen 1875 saakka.
Rauman Ensimmäisellä Apteekilla oli yrttitarha ”Porin tullissa” eli Blåsbackassa. Kaupunki oli vuonna 1854 lain mukaisesti luovuttanut nykyisen sairaalan paikalla sijainneen maapalstan apteekin yrittitarhaksi.
Palstalle oli rakennettu ensin pieni rakennus puutarhuria varten, mutta sitä laajennettiin apteekkarin kesäasunnoksi.
Ympäri yrittitarhaa tehtiin kauniisti kierteleviä hiekkakäytäviä ja palstalle istutettiin lehmuksia, vaahteroita, kuusia, poppeleita, koivuja ja sireenimajoja. Hedelmäpuita ja -pensaita oli myös runsaasti sekä tietenkin keittiökasveja ja lääkekasveja apteekin tarpeisiin.
Oskari Kalsta kertoo Rauman Ensimmäisen Apteekin historiakirjassa (1780–1940), että ”Hyvässä kunnossa ja harvinainen nähtävyys oli varmasti Blåsbacka siihen aikaan, ja raumalaisten tapana oli kesäilloin kävellä sen kauneutta ja kukkakenttiä ihailemassa. Se oli Blåsbackan loistoaikaa, joka loisto vuosikymmenien mukana on vähentynyt olemattomiin"...
Apteekkari Fredrik Hellstenin ja hänen vaimonsa Augusta Sofian kodissa kokoontui useita hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja muita seuroja.
Tapaamisissa keskusteltiin muun muassa tarpeesta saada Raumalle oma kansakoulu. Moni raumalainen oli kuitenkin sitä mieltä, että moinen hanke on turha, sillä ”ennenkin on opittu lukemaan ilman kalliita kouluja”.
Siitä huolimatta apteekkaripariskunta päätti lahjoittaa Blåsbackan huvilansa kansakoulutaloksi.
Koulu perustettiin 1871 ja sen johtokuntaan valittiin rouva Hellsten, jolla oli usein tapana ajaa hevoskärryillä koululle seuraamaan oppitunteja.
Rouva muisti varattomia lapsia erilaisilla lahjoilla, kuten vaatteilla, ja hän oli mukana koulun juhlissa.
Köyhäinhoitolautakuntaan hänet valittiin ensimmäisenä naisjäsenenä. Augusta Hellsten toimi myös Sairaitten ystävissä, rukoushuoneella ja lähetystyössä. Lisäksi hän edisti raumalaista pitsinnypläystä levittämällä Rauman pitsiä ympäri maata.
Blåsbackan huvila todettiin pian ahtaaksi koululle ja sille etsittiin uudet tilat. Blåsbacka muutettiin sairaille suuren summan lahjoittaneen Johan Ludvig Steniuksen nimeä kantavaksi sairaalaksi.
Apteekkari F.W. Hellsten kuoli 47 vuoden iässä vuonna 1871. Augusta Hellsten kuoli vuonna 1920. Hän oli kuollessaan 87-vuotias.
Lapsettomaksi jäänyt pariskunta lepää Rauman Vanhalla hautausmaalla. Viimeisen leposijan merkkinä on kiviristi.
Lähteet: Oskari Kalsta: Rauman Ensimmäisen Apteekin historia (1780–1940), Marina Virtanen: Merkkihenkilöt Rauman vanhalla hautausmaalla / Vappu-Erika Koskinen: Raumalaisia rakentamassa ja asumassa kaupunkiaan 1442–1992, Ulla Heino: Rauma - idylliä ja tehokkuutta, Rauman museo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.