UPM ilmoitti aikovansa sulkea Rauman paperikone kolmosen. Päätös ei tullut yllätyksenä Rauman paperitehtaalla melkein viisikymmentä vuotta työskenneelle Erkki Hytöselle.
– Huhuja kolmoskoneen lopettamisesta liikkui jo silloin, kun olin vielä töissä. Tavallaan oli yllätys, että se sai jatkaa näinkin pitkään, kertoo Hytönen, joka jäi eläkkeelle vajaat neljä vuotta sitten.
– Pahalta se tietysti tuntuu. Koneen lopullinen sulkeminen on kuin kuolema. Toivon jaksamista kaikille heille, jotka menettävät työpaikkansa ja joita päätös välillisesti koskettaa, lisää Hytönen vakavana.
Hän lähti tehtaalta 63-vuotiaana, vaikka koki olevansa vielä työkunnossa.
– Ajattelin, että parempi antaa tilaa nuoremmille. Se ratkaisu ei ole kaduttanut.
Rauman koneet käyvät kauan
Hytönen luottaa siihen, että Rauman kolme jäljelle jäävää paperikonetta jatkavat vielä pitkään.
– Ne ovat hyvässä kunnossa ja tekevät hyvää laatua. Rauman PK1, PK2 ja PK4 ajavat viimeisinä paperikoneina Suomessa.
Hytönen palveli Rauman paperitehdasta 48 vuotta ja kaksi kuukautta.
– Menin Rauma-Repolaan 15-vuotiaana, sisäisen oppilaitoksen kautta kuten tapana oli, helmikuussa 1961. Prässipoikana aloitin ja etenin porras portaalta sylinterimieheksi.
Sylinterimiehenä Kaipolasta
Sylinterimiehenä Hytönen oli Kaipolan paperitehtaalla Jämsässä, kun Raumalta tarjottiin hommia helmikuussa 1969.
– Tänne tarvittiin paperinteon ammattilaisia opettamaan raumalaisia. Olin yksi heistä. Itse asiassa kieltäydyin ensin muuttamasta, mutta suostuin kuukautta myöhemmin, kun selvisi, että Raumalle rakennetaan toinenkin paperikone ja sen koneenhoitajat otetaan ykköseltä, kertoo Hytönen.
Rauma-Repolan Rauman tehtaan selluosaston palkkalistoille hänet lisättiin huhtikuussa 1969.
– Kesäkuussa 1969 tehtiin töitä kahdessa kahdentoista tunnin vuorossa, kun tarvittiin osaamista ykköskoneen käynnistämiseksi. Oli se vaikeaa! Juhannusviikolla onnistuimme. Niin ikään Kaipolasta tullut Seppo Joronen puhalsi ja minä levitin massaan viilamaisella piikillä, muistelee Hytönen.
Paperitehtaalle ei ollut tunkua
Hytönen on säilyttänyt pikakirjeet työtarjouksista. Niistä selviää, että sylinterimiehelle luvattiin 4,67 markkaa tunnilta ja asunto.
– Paperitehtaan palkat eivät silloin olleet kaksisia. Vain koneenhoitajan palkka oli hyvä. Ja ehkä sylinterimiehen sinne päin, arvioi Hytönen.
Niinpä 1970-luvulla miehiä meni ja tuli.
– Palkan lisäksi vaikutti se, että vuorotyötä vieroksuttiin. Vasta kun tulivat kuuden päivän vapaat, halukkuutta alkoi olla enemmän.
”Ajettiin tulosta, ei kehitetty”
Rauman ensimmäinen kone starttasi siis 1969 ja toinenkin jo 1971. Kolmoskone on selvästi uudempi, se käynnistyi vasta 1980.
– Mielipiteeni on, että kolmoskoneen rakenteet menivät vanhaksi. Sillä ajettiin vain tulosta, eikä sitä kehitetty juuri lainkaan. Käyttöjärjestelmä oli haavoittuva, eikä paperin laatu ollut yhtä hyvää kuin muilla koneilla, sanoo Hytönen.
– Ykköskone uusittiin täysin vuonna 1988 ja kakkoskone 1990. Sen jälkeenkin on tehty uudistuksia. Neloskone käynnistyi 1998 ja sitäkin on modernisoitu. Kolmoselle sen sijaan ei ole tehty mitään.
Fakta
Menossa 90 duunia
UPM:n suunnitelmissa on sulkea Rauman tehtaan paperikone 3 pysyvästi. Yt-neuvottelut käynnistyvät ensi viikolla. Rauman tehdas työllistää 710 henkilöä, joista 90 kolmoskoneella.
Rauman tehtaanjohtaja Kari Pasanen lähetti suomalaisen vientiteollisuuden hätähuudon eduskunnalle ja maan hallitukselle.
– Suomi ei saisi asettaa sellaisia ylimääräisiä rasitteita firmoille, joita ei kilpailijamaissa ole, hän sanoi tarkoittaen mm. rikkidirektiiviä ja energiaveroa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.