Oletko koskaan miettinyt, mistä Rauman kadut ja tiet ovat saaneet nimensä?
Kun Rauman karttaa katsoo, yllättävän vähän siellä on merkkihenkilöiden mukaan nimettyjä katuja.
Joitakin kuitenkin löytyy. Yksi keskeisimmistä kaduista, Nortamonkatu, entinen Rantakatu, on nimetty tietenkin kirjailija Hjalmar Nortamon (Nordling) mukaan. Ilvaninkatu keskustassa ja Polttlan papan polku Lajolla on saanut nimensä Kaivopuiston kylpylän edistäjän Johan Ilvanin mukaan, ja sairaalaan johtava katu on nimeltään Steniuksenkatu.
Mutta kuka oli Stenius?
Merikapteeni Johan Ludvig Stenius syntyi Raumalla 30.11.1820 ja kuoli 3.12.1891.
Stenius purjehti laivurina Itämerellä ja Välimerellä kuunareillaan Tähti, Delfin, Ida, Emerentia ja Carl sekä prikeillään Vännskäpet, Kasak ja Maria.
Vuonna 1868 kaupunkiin perustettiin aikaisempia suurempi laivayhtiö Raumo stads Rederie Aktiebolag, jonka johtokuntaan kuului muun muassa kauppias Johan Ludvig Stenius.
Hän harjoitti myös menestyvää puutavaraliikettä.
Johan Stenius omisti Raumalla Sonnilan talon, jonka purettiin Kauppatorin laajentamisen alta miehen kuoleman jälkeen vuonna 1892.
Johan Ludvig Stenius kuului aikanaan Rauman kaupungin valtuusmiehiin ja hän oli Rauman merikoulun johtokunnan jäsen.
Testamentillaan tämä kotikaupunkinsa kehityksen hyväksi jo eläessään monin tavoin työskennellyt laivuri lahjoitti kansankoulutaloa varten 20 000 markkaa, sairaalan rakentamiseksi 15 000 markkaa, köyhien koululaisten kenkiä varten 3 000 markkaa sekä loput omaisuudestaan Rauman rautatien rakentamiseen.
Hänen kunniakseen nimettiin Steniuksenkatu, jonka varrella sijaitsi Steniuksen sairaala. Vuodesta 1955 sen paikalta ovat löytyneet Rauman terveyspalvelut.
Lahjoitusten arvo oli omana aikanaan varsin suuri, ja uudet hankkeet saatiin Steniuksen testamentin ansiosta hyvään alkuun.Vielä kuolinvuonnaan 1891 merikapteeni Johan Stenius lahjoitti kirkolle 14 000 markkaa uusien urkujen hankkimiseen. Niissä on 20 äänikertaa. Urkujen vanha fasadi vuodelta 1786 säilyi entisellään.
Urkuja käytettiin ensimmäistä kertaa Steniuksen hautajaispäivänä.
Lähde: Marina Virtanen / 1. Arne R. Alho. Rauma 600 vuoden aikana. Juho Helomaa. Muistelmia Rauman kaupungin muinaisista ja nykyisistä oloista. 3. Vappu-Erika Koskinen, Raumalaisia rakentamassa ja asumassa kaupunkiaan 1442–1992.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.