Miksi veturit sohlaavat ja pysähtyvät tasoristeyksessä?

Lukijamme pyysi, että voisimmeko selvittää, mihin tosiasioihin perustuu esimerkiksi yksittäisen veturin sohlaaminen edestakaisin ja minuuttien seisoskelut ylikäytävällä?

– Tätä tapahtuu ymmärtääkseni useita kertoja päivässä, sanoo lukija.

– Ehkä pitkän vaunuletkan järjestelyt vaativat moista, mutta veturin ja vastaavien kohdalla homma tuntuu lähinnä kuljettajien hauskanpidolta.

No, sitä se tuskin on. Aiheesta on kirjoitettu raumalaisessa mediassa ennenkin, mutta syytä on aihetta taas lämmittää.

– VR:n osalta kyse on normaaleista vaihtotöistä, jolloin puomit laskevat muun muassa siksi, kun liikenteenohjaus antaa kulkuluvan lähtevälle junalle ja puomit nousevat vasta junan mentyä, tai kun päivystysveturi pyytää liikenteenohjaukselta luvan siirtyä ratapihan raiteelta toiselle kyseisen ratapihan pään kautta, vastaa Jenni Manu VR-Yhtymä Oy:n viestinnästä.

– Tämän asian selvittämiseksi kannattaa olla yhteydessä myös Liikennevirastoon, joka vastaa puomien ohjauksesta, kuten sen laskusta ja nostamisesta, sekä liikenteenohjauksesta, Manu vielä opastaa.

Näin tehdään!

– VR:n puolelta avattiinkin tilannetta jo hyvin, toteaa Liikenneviraston rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Rauno Helander.

– Samasta asiasta nousee silloin tällöin keskustelua, koska kyseessä on sellainen tasoristeys, jossa on erittäin paljon autoliikennettä, mutta myös juna- tai vaihtotyöliikennettä. Perusongelma on se, että ratapihan toinen pää sijaitsee välittömässä tien läheisyydessä.

Helanderin mukaan juttu on lyhykäisyydessään niin, että kun junalle turvataan kulkutie, niin turvalaite/asetinlaite laittaa tasoristeyksen hälyttämään, kun junan ensimmäinen osa ajaa eristysosuuden yli. Sitten kun juna on ylittänyt tasoristeyksen kokonaan, niin tasoristeys palautuu normaaliasentoon.

– Vaihtotyöliikenne, eli Raumalla usein veturit, ohjataan ratapihan raiteelta x raiteelle y Valtakadun yli. Vaihtotyöliikennettä ohjataan turvallisuussyistä myös asetinlaitteella ja siinä tapahtuu sama kuin edellä mainitulle junallekin. Kun veturi on valmis siirtymään takaisin ratapihalle, niin hälytys tasoristeyksessä alkaa jälleen. Ja veturin ylitettyä tasoristeyksen se palautuu takaisin normaaliasentoon, Helander kertoo.

Joskus on pohdittu myös Syväraumankadun ajoneuvoliikenteen siirtämistä kokonaan joko Luoteisväylälle ja Anderssonintielle. Olisiko siinä helpotusta välillä pitkää pinnaa vaativalle puomien tuijottamiseen ja kilkutuksen kuuntelemiseen?