Kolmasosa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaista suosii aineettomia lahjoja, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kyselystä.Kasvua vuodesta 2016 oli 10 prosenttia. Luku on jo muhkea, muttei täysin luotettava.
– Vastaajat saattavat kokea sosiaalista painetta vastata ”oikein” ja näin ollen mainitsisivat aineettoman lahjan useammin varsinkin, kun kysyjänä on ympäristöpalvelut, huomauttaa kuluttajaekonomian yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettava Jani Varpa Helsingin yliopiston taloustieteen osastolta.
Aineettomia lahjoja ovat muun muassa elämyslahjat ja eettiset lahjat, kuten apua kriisialueille tai maailman lapsille.
Aineettomien lahjojen antamisen suosiota lisää se, että kuluttajat pitävät niitä vähemmän vertailukelpoisina ja toisaalta enemmän lahjan antajasta kertovana, Varpa sanoo.
– Lahjoillahan yleensä halutaan tuoda näkyväksi lahjan antajan ja saajan välinen erityislaatuinen suhde.
Jos aineeton lahja hankitaan, sellaisen saa yleensä hyvin läheinen ihminen. Varpa kertoo, että elämyslahjoissa koetaan olevan materiaa suurempi riski. Elämystä hankittaessa koetaan, että toisen henkilön henkilökohtaiset mieltymykset tulee tuntea erityisen hyvin.
– Erityisesti läheisille lahjoja ostettaessa yhteinen historia lahjojen antamisessa vaikuttaa myös tulevaan käyttäytymiseen ja tämän takia muutokset eivät tapahdu ehkä ihan heti, Varpa lisää.Onnistunut elämyslahja saattaa vahvistaa lahjan antajan ja saajan välistä suhdetta enemmän kuin perinteinen materia.
Eettisten lahjojen kanssa saattaa käydä niin, että lahjan antaja arvostaa elettä enemmän kuin saaja.
– Koska sitoutuu itse voimakkaammin lahjaan, Varpa toteaa.
Eettisiä lahjoja tarjoavat vuonna 2018 monet eri tahot, esimerkiksi Kirkon ulkomaanapu, Unicef, Suomen Punainen Risti ja World Vision.
Varpa korostaa, että joulu pohjautuu pitkälti perinteisiin ja sen takia myös perinteiset joululahjat pitävät tiukasti pintansa. Lahjojen antamisen kulttuuri ei ole ainakaan vielä radikaalisti muuttunut.
– Kulttuuri muuttuu hitaammin kuin yksilöt, ja tästä syystä kovin räväkät joululahjat voivat tuntua sosiaalisesti riskialttiilta.
Varpa ounastelee, että erilaisten palveluiden ja elämysten ostaminen saattaa nousta keskeisempään rooliin vastaisuudessa ainakin ympäristöasioihin sitoutuneilla.
– Mielenkiintoinen kehityskaari on sekin, että kun vielä 1980-luvun Yhdysvalloissa itsetehty lahja ei ollut toivottu, voisi kuvitella, että nyky-yhteiskunnassa juuri aikaa ja panostusta vaativaan käsityöhön suhtauduttaisiin arvostavammin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.