Juhannussaunan kruunaa itse tehty tuore vihta, jonka tuoksu huumaa koko saunan.
Tuhansien vihtojen mies, ”mukulasta saakka” vihtoja tehnyt raumalainen Timo Aro, on saanut oppinsa isältään, joka patisti pojan myös tekemään luutia.
Aro neuvoo, että kaikenlaisista ”viheriäisistä lehdistä” voi tehdä saunavihdan.
– Ei se ole niin nuukaa. Itse valmistin jokin aika sitten vihdan tammesta. En kyllä tiedä, minkälaista sillä oli vihtoa, sillä se oli tilaustyö. Nythän on kovassa huudossa katajaiset vihdat, jotka sitten pehmitetään kuumassa vedessä, Timo tietää.
Joidenkin mielestä oikeaoppinen saunavihta valmistuu rauduskoivusta, toiset taas kannattavat sekavihtaa, jossa on puolet raudus- ja puolet hieskoivua.
Kun vihdantekoon ryhdytään, tärkeintä on Timon mukaan tarkastaa, että koivunoksat ovat tuoreita. Kaikki kuivuneet oksat ja lehdet otetaan pois.
Taipuisista oksista kerätään siisti nippu ja huolehditaan siitä, ettei päällimmäiseksi laiteta paksuja oksia, jotka voisivat tuntua iholla aika ikäviltä vihdottaessa.
Kun oksia on vihdassa riittävästi, valitaan sopivan pitkä ja taipuisa oksa nyöriksi. Se kuoritaan puukolla, pyöritetään kierteelle ja työnnetään läpi vihdan varren.
Vyöte kiinnitetään kahteen kertaan vihdan varteen ja lopusta taitellaan ripustuslenkki, joka päätellään vyötteen alle.
Lopuksi varren pää siistitään terävällä puukolla.
Vihtaa voi mainiosti käyttää parikin eri saunomiskertaa. Kolmannella kerralla se alkaa olla tiensä päässä, eikä siitä enää irtoa ihanaa koivuntuoksua.
Tuoreet vihdat voi säilöä kuivattamalla tai pakastamalla. Niin vihdoista on iloa joulusaunassakin.
– Kuivatus tapahtuu pimeässä paikassa. Pakastettavissa vihdoissa oksien lehdet täytyy olla kasvaneita täyteen kokoonsa, Timo Aro selvittää.
Juttu on julkaistu Raumalaisessa ensimmäisen kerran 8.7.2017