Mitä paasto nykyään tarkoittaa?

Ensimmäistä adventtisunnuntaita vietetään huomenna. Heti sen jälkeen alkaa kirkkovuodessa paaston ja katumuksen aika, joka kestää aina jouluun asti. Pitäisikö siis olla syömättä?

– Se vaihtelee eri kristityissä maissa, mutta Suomessa paaston pääpaino ei ole koskaan ollut ruokapuolessa. Suomessa on ennen muinoin tehty raskasta ruumiillista työtä kylmässä säässä, joten ruokapaastolla oleminen ei ollut terveellistä. Nälässä oleminen ei siis ole ollut keskeinen asia edes ennen vanhaan, selvittää johtava kappalainen Ville Niittynen Rauman seurakunnasta.

– Ehkä on ollut erilaisia paastoruokia, joita on sitten syöty, esimerkiksi enemmän kalaa ja vähemmän rasvaista sianlihaa.

Mitä paastolla nykyään tarkoitetaan?

– Syömisen keventäminen on ihan kansanterveyden kannaltakin hyvä juttu, kyllä se saa paastoon kuulua, kun jouluna kuitenkin koko kansa ylensyö, Niittynen sanoo.

– Kuitenkin pääpaino on lähinnä hengellisellä paastolla: mietitään jumalaa, omaa elämää, elääkö eettisesti hyvin, mitä olisi parannettavaa ja niin edespäin. Mehupaasto ei ole se olennainen juttu, vaan se, minkälaisia ajatuksia päässä liikkuu.

Hengelliseen paastoon voi kuulua myös erilaisten huvitusten vähentäminen.

– Kirkko on suositellut, että voi vähentää vaikka telkkarin katselua. Tai sitten katsoo vain asiaohjelmia, eikä mitään hömppää, kertoo Niittynen.

– Myös esimerkiksi tietokoneella pelaamista voi vähentää hengellisen paaston aikana. Tämän tyyppisiä asioita voisi paastoon tänä päivänä kuulua.

Joulua edeltävä paasto on muutenkin kirkkovuodessa se pienempi paasto.

– Adventista jouluun on pikkupaasto, suurempi paasto on sitten pääsiäistä edeltävänä aikana.