Mitali maistuu jälkijunassakin

Lukon ringettenaiset pääsivät viettämään juhannusta pronssimitalit kaulassaan. Kuva: Kimmo Mäkeläinen

Suomalainen jääurheilujoukkue pääsee harvemmin vastaanottamaan mitaleita lähes helteisen auringon alla ja t-paidat yllään.

Koronakeväänä moni asia kuitenkin on ollut toisin kuin normaalisti.

Lukon ringettenaisista tuli maaliskuussa Ykkössarjan pronssimitalisteja, mutta konkreettisia palkintoja kaudesta piti odottaa lähes juhannukseen saakka.

Koronaviruspandemia lopetti kauden kesken, joten kuohujuomat jäivät ruiskuttamatta. Toisin kuin monessa muussa lajissa, ringetessä päätettiin kaikesta huolimatta laittaa mitalit jakoon.

– Vähän hassulta tämä tuntuu. Olisi se tietty ollut kiva saada mitali heti kauden jälkeen ja pelaamalla kentällä, Lukon kapteeni Alisa Neuvonen maistelee.

– Ja olisimme voineet voittaa vähän enemmän, jos olisimme päässeet pelaamaan. Finaalipaikka oli avoin.
Sarjan voittajaksi julistettiin Naantalin VG-62, ja hopeamitalit jaettiin Espoon Kiekkoseuralle.

– Kyllä me mitalia lähdimme hakemaan, mutta olisi se voinut olla kirkkaampikin, Neuvonen linjaa.

Vaikka pelilliset loppuhuipennukset jäivät kokematta, mennyt ringettekausi oli Lukolle menestyksekäs. Toiset mitalijuhlat vietettiin B-nuorten SM-sarjassa, kun Jyske-Lukon yhdistelmäjoukkue julistettiin hopeamitalisteiksi.

Pudotuspelit jäivät myös nuorten sarjoissa pelaamatta, joten Helsinki Ringette sai Suomen mestaruuden runkosarjan perusteella.

Lukon C puolestaan voitti SM-sarjan alemman jatkosarjan.

– On se mitali aina arvokas, vaikka se nyt vähän erilaiselta tuntuukin. Harvemmin niitä täälläpäin on jaettu, Neuvonen muistuttaa.

Lukon valmentaja Minna Lahtinen näkee, että mitali oli lopulta Lukolle minimitavoite menneeseen kauteen. Raumalaiset saivat pitkästä aikaa jalkeille vahvan ryhmän naisten Ykkössarjaan.

Loukkaantumiset tosin sotkivat talvea, ja koko talven aikana vain vain yhdessä kamppailussa Lahtisella oli käytettävissään kaikki pelaajat.

– Kai se oli tietynlaista selviytymistä. Rikkonainen kausi, ja samalla opettavainen kausi, Lahtinen puntaroi.

– Se oli myös aika raskas kausi, sillä pelimäärä lähes tuplaantui 18:sta pelistä 35:een. Ei ehkä ihan tajuttu sitä etukäteen.

Valmistautuminen uuteen kauteen on jo käynnissä, sillä yhteisharjoitukset alkoivat heti kesäkuun alussa, kun hallituksen kokoontumisrajoitukset höllentyivät.

– Ehkä me emme viime kaudella ihan viimeiseen iskuun päästy, Neuvonen toteaa.

– Nyt treenataan. Meillä on ihan hyvin jo porukka kasassa ensi kautta varten.

Lukon naiset ringeten Ykkössarjassa

Pelaajat: Alisa Neuvonen (C), Reetta Urponen (A), Henni Isaksson (A), Emma Rehelmä, Eveliina Alhoranta, Iida Heijari, Iida Lehtinen, Jenni Kaijanen, Jenny Niskanen, Linda Katavisto, Olga Elo, Riina Varjola, Saara Lehvänen, Senni Komulainen, Veera Mäntynen, Tytti Kantola.
Taustaryhmä: valmentaja Minna Lahtinen, joukkueenjohtaja Sari Rehelmä, huoltaja Jaana Neuvonen, rahastonhoitaja Marja-Liisa Salonen.