Video: Kaad liiveihis ryypp -laululle löydettiin uusvanha sävelmä – kuuntele Rauman Mieslaulajien näyte

Mittumaarina Rauman rannoilla raikaa jälleen tuttu juomalaulu: Kaad liiveihis ryypp. Se on monen raumalaisen jo äidinmaidossa oppima viisunpätkä, jonka sanoittajasta ei koskaan ole ollut varmuutta.

Tätä iloisten iltamien tunnelmankohottajaa on totuttu vuosien saatossa laulamaan ruotsalaisen Arthur Högstedtin (1877–1942) Kväsarvalssenin sävelin. Se ei kuitenkaan ole ainoa sävellys.

Mieskuoro Rauman Mieslaulajien Kohtuun ystävät -kvartetilla on hallussaan ryyppylaululle tehty sävellys, joka löytyi pari kolme vuotta sitten Lyseon musiikkiluokan kaappien kätköistä.

Kvartetissa laulava Pekka Lankinen ryhtyi selvittämään sävellyksen alkuperää.

Löysästi rullalle käärittyyn, reunoistaan jo käpristyneeseen paperiin oli kauniilla käsialalla kirjoitettu Kaad liiveihis ryypyn nuotit. Kuoro otti hauraasta nuottipaperista kopiot ja lähetti aidon maakunta-arkiston huomaan.

Paperista ei löytynyt signeerausta, ei myöskään vuosilukua.

– Jäljestä kuitenkin näki, että kyseessä oli harjaantunut kirjoittaja ja se, että se on oma sävellys, ei sovitus, kertoo Lankinen.

Säveltäjän selvittämiseksi käännyttiin raumalaisen kuoroasiantuntija Lasse Selänteen puoleen. Hänellä oli vahva epäilys siitä, että säveltäjä voisi olla Rauman Mieslaulajia 1930-luvulla johtanut, seminaarin lehtori Leo "Leko" Härkönen.

Härkönen opetti urallaan myös Heinolan seminaarissa, jossa hänen oppilaanaan olivat muun muassa oopperalaulajaksi myöhemmin ryhtynyt Jorma Hynninen sekä raumalainen karikatyristi Teuvo Salminen.Härköseen Selänne päätyi vertaamalla hänen käsialaansa nuottipaperiin.

– Kyllä niissä joitain yhtäläisyyksiä oli, sanoo Lankinenkin.

Selänne on tutkinut asiaa myös käymällä läpi seminaarin vuosikirjoja.

Leo Härkönen ei suinkaan ollut säveltäjänä mikään harrastelija. Wikipedian mukaan hänen uralleen mahtuu sinfonia, lyyrinen sarja, viulu-, piano- ja vokaalimusiikkia sekä oppikirja Laulun johtamisesta.

Härkönen oli Mieslaulajien johtajana 1930–1935 ja siirtyi sitten Sortavalaan, jossa hän johti mieskuoroa 1935–1940. Härkösen ennen vuotta 1940 tekemät sävellykset hävisivät Sortavalan evakuoinnissa.

Härkösen oppilaana Heinolan seminaarissa ollut Teuvo Salminen muisteli kvartetille, että Härköseltä olisi jäänyt myös puhallinseitsikkosoolosovitus. Salminen on arvellut, että juomalaulun sävellys sopisi Härkösen pirtaan, sillä tämä oli tarjonnut oppilailleen taskumatista huikat eräällä opintoretkellä.

Sävellyksestä on keskusteltu myös Härkösen jälkeläisten kanssa.

– Muistan, että isoisä soitteli omia sävellyksiään, joten juomalaulukin voi hyvin olla hänen, sanoo lapsenlapsi Eeva Hautero.

Mutta kenen kirjoittama Kaad liiveihis ryypp sitten oikein on?

Se merkitään usein murrekirjailija Hj. Nortamon tekstiksi, mutta sitä se ei ole, tietää paikallishistorioitsija Tapio Niemi.

– Kappaleen nimeäminen Nortamon kirjoittamaksi on väärinkäsitys.

Niemen peruste on se, että laulua ei löydy Nortamon Laulajapojasta, jossa on muun muassa hänen ryyppylaulunsa nimeltään Pocula tria.

– Myös Nortamon laulujen ensiesitysfoorumina tunnetun Satakunnan kirjallisen kerhon aikalaistodistajat ovat monissa esitelmissä vahvistaneet, että Nortamo ei ole Kaad liiveihis ryypp -laulun tekijä.

Ernst Boreniuksen sävelelin lauletusta Pocula triassa on sama ajatus kuin Kaad liiveihi ryypyssäkin, hyvässä seurassa voi ottaa ryypyn kaksi, mutta kolmanteen on hyvä lopettaa.

Kaad liiveihis ryypyn alkuperää ei siis tunneta, mutta se oli tunnettu laulu jo 1930-luvulla. Jo tuolloin sitä Niemen mukaan jo erheellisesti pidettiin Nortamon kirjoittamana.

– Taiteilija Tuulikki Salo painatti 1930–1940 -lukujen taitteessa koristepulloihin ryyppylaulun sanat, ja tekijäksi merkittiin Nortamo.

Tapio Niemen teoria laulunpätkän sanoittajasta on raumalainen runoilija Unto Koskela (1908–1934 ). Väitteensä hän perustaa siihen, että Koskela oli aikanaan harvoja amerikkalaisuudesta kiinnostuneita.

– Alun perin ryyppylaulua laulettiin nimenomaan Amerikan kansallislaulun sävelellä.

Rauman Mieslaulajien kvartetti Kohtuun ystävät on nyt ottanut uuden sävellyksen myös ohjelmistoonsa. Kvartetin toinen basso Jari Tommila kirjoitti nuotit puhtaaksi ja teki nykyaikaiset nuotinnukset.

Vaikka juomalaulu on lyhyt, kvartetilla on riittänyt puhdetta sen harjoittelemisessa. Löytynyt sävellys on nimittäin paljon vaikeampi kuin tuttu Kväsarvalssen.

– Niin lyhyt kuin se onkin, se on aika hankala. Ei todellakaan mitään yhteishoilotusta, Pekka Lankinen sanoo.Hankaluus piilee laulun rytmityksessä ja soinnuissa. Kvartetin jäsenet puhuvat riitasoinnusta.

Kvartetti Kohtuun ystävät osallistuu elokuussa Rauman merimuseon järjestämään merilaulukilpailuun kuoronjohtaja Markku Haaviston uudella sävellyksellä, joka on tehty Tommy Tabermanin runoon Minä katson.

– Ehkäpä vaikka kilpailukaronkassa kuullaan mystinen ryyppylaulukin, kvartetin jäsenet tuumaavat.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.