Ikäihmisiin kohdistuneet nettihuijaukset ovat olleet paljon julkisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt piilevä ongelma: mummon tai papan rahoja tavoittelevat joskus lapset tai lastenlapset.
– Taloudellinen hyväksikäyttö voi alkaa pienistä pyynnöistä ja muuttua hyväksikäytöksi. Varsinkin henkisen väkivallan tunnistaminen taloudellisen hyväksikäytön vipuvartena voi olla vaikeaa, sanovat hankesuunnittelijat Pirjo Laveri ja Erja Ronkainen Mummonmarkan vartijat -hankkeen tiedotteessa.
Hyväksikäytöstä usein vaietaan, koska sitä hävetään. Voidaan myös pelätä mitä ilmoittamisesta tai avun hakemisesta seuraa ja katkeeko yhteys läheiseen.
Poliisin mukaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien selvästi. Viime vuonna noin 4500 yli 65-vuotiasta oli asianomistajana petosrikoksessa, ja tänä vuonna ollaan samassa tahdissa.
Erityisesti netin kautta tapahtuneissa rikoksissa kuten pankkipetoksissa 70-79-vuotiaat ovat suurin uhriryhmä. Rikoshyöty nettihuijauksista pelkästään tämän vuoden aikana liikkuu miljoonissa euroissa.
– Jos ikäihminen joutuu huijatuksi tai on vaarassa menettää rahansa, asiasta tulee aina ilmoittaa vähintään pankkiin ja poliisille. Vaikka summa olisi pieni, on aina vaara, että sama toistuu, mutta suuremmilla summilla, sanoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
Vanhusten tulisi tuntea nyrkkisäännöt, joilla huijauksia voi ehkäistä. Näihin kuuluu muun muassa se, että viranomaiset tai pankki eivät koskaan kysy pankkitunnuksia.
Verkkopankkiin ei myöskään saa mennä hakukoneen kautta, jottei päädy huijaussivulle.
Liian hyviltä kuulostavat "sijoitusvinkit" tai tarjoukset on syytä hylätä, varsinkin jos myyjä tyrkyttää aggressiivisesta tai painostaa tekemään päätöksen nopeasti.
Tietopankki vanhuksille ja omaisille löytyy täältä ja Mummonmarkan vartijat -hankkeen Turvaa rahasi -opas täältä:
https://www.mummonmarkanvartijat.fi/testi4
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.