Nyt on villiyrttien paras sadonkorjuuaika

Luonnonyrittineuvoja Hanna- Maria Lehtosen mukaan meillä turhaan hyljeksitty voikukka on esimerkiksi Keski-Euroopassa suosittu viljelykasvi, jota viljellään salaattikäyttöön. Voikukan rohdoskäytön aloittivat arabit 1000-luvulla. Kuva: Juha Sinisalo

Suomen kesä on lyhyt, ja kasvien kehittymisen kannalta kiivastahtinen. Siksi Luonnonmieli-yrityksen perustaja, luonnonyrttineuvoja ja Mindfulness-ohjaaja Hanna-Maria Lehtonen kehottaa olemaan alkukesällä nopea, mikäli mielii saada villiyrteistä parhaat hyödyt irti.

– Esimerkiksi viime viikolla näkyi vielä paljon nupullisia voikukkia, mutta nyt niihin alkaa tulla jo hahtuvia. Parhaimpia maultaan ovat sileälaitaiset lehdet. Sahalaitaisten lehtien maku on kitkerä.

Voikukka on yksi helpoista villiyrteistä, joihin Lehtonen suosittelee tutustumaan, kun halutaan lähteä etsimään luonnosta ravinnoksi soveltuvia kasveja.

– Kaikkein tärkeintä on muistaa se, ettei poimi yhtään sellaista kasvia, jota ei tunnista. Suomessa on noin 100 myrkyllistä luonnonkasvia, joista 20 on tosi myrkyllisiä.

Lehtonen mainitsee esimerkkinä putkikasvit, joista vuohenputki on erinomainen hyötykasvi, mutta muiden muassa hukanputki ja myrkkykeiso ovat myrkyllisiä.

Aloittelevan villiyrittiharrastajan ei kannatakaan lähteä poimimaan luonnosta 15 eri yrttiä, vaan Lehtonen neuvoo keskittymään ensin muutamaan helposti tunnistettavaan, joihin on sitten mukava tutustua lähemmin.

Parhaiten luonnonyrttien saloista pääsee jyvälle osallistumalla villiyrttiretkille ja -kursseille, joita Lehtonen vetää eri puolilla Suomea sekä Raumalla ja Eurajoella.

– Kierrämme parin tunnin ajan lähiluonnossa ja tunnistamme kasveja. On aivan eri asia tutustua kasveihin yrttineuvojan opastuksella kuin lukea niistä netistä tai kirjoista.

Lehtonen muistuttaa, että jokamiehenoikeudet koskevat ruohovartisia kasveja, joita saa siis poimia luonnosta ilman maanomistajan lupaa.

Puuvartisten tai varpukasvien, kuten villivadelman ja kuusenkerkän talteenotto vaatii sitä vastoin luvan maanomistajalta.

Toinen hyvin tärkeä mielessä pidettävä seikka on poimintapaikka, joka tulee olla ehdottomasti puhdas. Ei siis poimita kasveja ison tien pientareelta tai ulkohuussin takaa, vaikka siellä rehottaisi kuinka komea nokkospuska.

– Sieltä tarttuu kasveihin ulostebakteereja ja toisaalta, mitä isompi tie on, sitä suurempi määrä raskasmetalleja imeytyy kasveihin. Poimitaan vain nuoria, puhtaita, terveitä ja ehjiä kasveja, hän neuvoo.

Monien villiyrttien lehdet soveltuvat touko–kesäkuussa pehmeytensä vuoksi hyvin syötäväksi ihan sellaisenaan, kuumentamatta. Nokkonen kuitenkin ryöpätään jo polttavuudenkin poistamiseksi, mutta toki myös nitraattien vähentämiseksi.

Lehtosen mukaan monia villiyrttejä voi poimia esimerkiksi kuivaamista varten koko kesän pitkälle syksyyn.

Tuorekäyttöön kerättyjen villiyrttien lehdet ovat usein parhaimmillaan ennen kukintaa-aikaa.

– Joidenkin kasvien juuria voi kerätä joko varhain keväällä tai sitten myöhään syksyllä. Luonnonkasvien kukkiakin voi käyttää vaikkapa ruokien koristeina. Esimerkiksi voikukan terälehdet piristävät salaattia, ja maitohorsman, vaahteran ja keto-orvokin kukat ihastuttavat koristeina. Myös kellokasvien, kuten kissankellon kukat sekä syreenin tai omenapuun kukat ovat kauniita koristeita. Myös vihannesten kukkia voi käyttää.

Villiyrtit ovat hyviä myös kuivattuina, mutta niitä ei saa vitamiinien säilymisen takia kuivattaa yli 38 asteessa. Jos käyttää kuivuria, siihen käyttöön tarkoitettu kasvikuivuri on hyvä valinta.

Ellei sellaista ole, Lehtonen neuvoo levittämään pöydälle ensin sanomalehtiä, joiden päälle asetetaan puhdas liina. Sille kerätyt yrtit levitetään mahdollisimman ilmavasti ja kuivataan 5–8 päivää.

– Jos lehtiruoti katkeaa hyvin, kasvi on kuiva. Sen jälkeen ne voidaan säilöä lasipurkkiin ja panna valolta suojattuun varastoon. Purkista voi sitten ottaa kuivattua yrttiä joko teen aineeksi tai niistä voi myös jauhaa viherjauhetta, jota voi käyttää vaikka smoothieissa.

Vuohenputki

Monikäyttöinen villiyritti, joka sopii tuoreena salaatteihin, peston pääraaka-aineeksi, kesäkeiton maustamiseen loppuvaiheessa, öljyssä pannulla kuullotettuna ja suolalla maustettuna uusien perunoiden kyytipojaksi. Terveysvaikutuksiltaan helpottaa nivelkipuja.

NokkonenKuva: Elina Helkelä

Nokkonen

Suomen ravinteikkaimpia luonnonyrittejä, jota voi käyttää kuten pinaattia; esimerkiksi lettu- tai sämpylätaikinassa. Nokkosesta saa sipulin ja kerman kanssa ihanaa kastiketta, mutta tuorekäytössä on muistettava, että nokkonen tulee aina ryöpätä sen korkean nitraattipitoisuuden ja poltinkarvojen vuoksi. Nokkosta ei saa myöskään antaa alle yksivuotiaille lapsille, eikä nokkosen vanhoja lehtiä kannata syödä. Nokkonen vahvistaa vastustuskykyä ja helpottaa allergiaoireita.

VoikukkaKuva: Elina Helkelä

Voikukka

Monipuolinen luonnonyrtti, jonka nuput ovat herkullisia voissa paistettuina. Kasvista voi käyttää kaiken; kukat, nuoret lehdet ja juuret. Voikukka sopii tuoreena leivälle, kasvismuhennoksiin tai vaikkapa mansikka-banaani-smoothien mausteeksi.

Voikukkia ruuaksi poimiessaan kannattaa valita nuoria, mahdollisimman sileäreunaisia lehtiä, sillä niiden maku on miedompi kuin vanhojen. Voikukka alentaa verenpainetta ja puhdistaa maksaa.

MaitohorsmaKuva: Elina Helkelä

Maitohorsma

Sopii yleisesti kaikille. Nuoret versot ovat kuin suomalaista luonnonparsaa, jota voi paistaa voissa pannulla. Lehdet sopivat hyvin vaikka lettutaikinaan ja niitä voi silputa salaatin joukkoon.

Maitohorsma on hyvää myös kuivattuna, ja yrttitee onkin oivallinen keino saada kasvien terveysvaikutukset parhaiten esiin. Maitohorsma tukee ruuansulatusta ja edistää vatsan toimintaa.

KuusenkerkkäKuva: Elina Helkelä

Kuusenkerkkä

A- ja C-vitamiinirikas yrtti, josta voi valmistaa vaikka kuusenkerkkäsiirappia. Se irrottaa limaa ja toimii näin ollen yskänlääkkeenä. Kuusenkerkkä sopii myös leivälle ja salaattiin. Lisäksi siitä voi tehdä herkullista kuusenkerkkä-puolukkasurvosta, joka maustetaan sokerilla.

Kuusenkerkkää voi myös pakastaa. Paras aika kerätä kerkkiä on silloin, kun ne ovat 2–4 senttimetriä pitkiä. Keräämisen tarvitaan maanomistajan lupa.

VillivadelmaKuva: Elina Helkelä

Villivadelma

On niin sanottu ”naisten yrtti”, jota on muinaisista ajoista lähtien käytetty kuukautisvaivoihin ja ennen synnytystä tukemaan lantiopohjan toimintaa. Vadelmasta käytetään nuoret lehdet tuoreina, vanhemmat voidaan kuivata ja tehdä niistä vaikka teeainesta tai viherjauhetta.

Hanna-Maria Lehtonen järjestää Rauman Petäjäksessä Villiyrttiretken to 15.6. klo 17.30–19.30. Retki antaa valmiudet villiyrttien helppoon kotikäyttöön. Osallistumismaksu 22 e. Ennakkoilmoittautumiset: info@luonnonmieli.com tai p.050 379 2130.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.