Oras Liikenteen värejä kantava vuoden 1961 linja-auto kääntää taatusti katseet

Büssing Senatoria säilytetään Säkylässä Satakunnan Liikenteen tallissa, jossa on muitakin yhtiön omistuksessa olevia museoajoneuvoja. Viime viikolla bussikomistus ajettiin Säkylästä Raumalle pariksi päiväksi yksityisajoon. Kuvat: Juha Sinisalo

Rauman katukuvassa saattoi viime viikolla nähdä legendaarisen Oras Liikenne Oy:n sinikeltaisiin väreihin maalatun 60-luvun linja-auton.

Saksassa 1961 valmistettu 42-paikkainen Büssing Senator on nykyään Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Satakunnan Liikenteen omistuksessa, sillä yhtiö osti Oras Liikenteen vuonna 2008.

Satakunnan Liikenne säilyttää ainutlaatuista linja-autoaan tallissa Säkylässä. 13-paikkaisessa tallissa on neljä tällä hetkellä liikenteessä olevaa linja-autoa, ja loput tallipaikat on varattu yhtiön omistamille museoajoneuvoille.

Raumalle Büssing oli ajettu kyyditsemään eläkkeelle jäävää Rauman kaupungin työntekijää. Bussia kuljetti eläkkeelle siirtyvän poika, joka on yksi Satakunnan Liikenteen kuljettajista.

Büssing Senatoreita on tätä nykyä Suomessa vain 2–3 yksilöä. Raumalla piipahtanut ajoneuvo ostettiin uutena Helsinkiin Tähtilinjoille, joka myi sen vuonna 1966 Nakkilaan Länsimatkoille.

Pyhärantaan Büssing tuli 60-luvun lopulla. Koko ajan pääasiassa tilausajokäytössä olleella autolla tehtiin matkoja muiden muassa Tanskaan, Norjaan ja Keski-Eurooppaan.

Pyhärannan Linja-auto Oy muutti nimensä vuonna 1974 Lokkilinjoiksi, joka ajoi Büssingilla tilausmatkojen ohessa työntekijöitä Laitilan seudulta Uuteenkaupunkiin Kemiran tehtaalle.

Vuonna 1986 Lokkilinjat siirtyi raumalaisen Oras Liikenteen tytäryhtiöksi.

Perheyhtiössä tuolloin ajomestarina toiminut Tommi Oras oli aina ollut kiinnostunut vanhoista autoista. Niinpä hänen aloitteestaan Büssingia ryhdyttiin entisöimään Raumalla.

– Bussilla oli ajettu viimeiset ajot 1970-luvun lopulla, minkä jälkeen se oli seissyt käyttämättömänä katoksen alla, Satakunnan Liikenteen Rauman tallien korjaamotyönjohtaja Sami Laamanen toteaa.

– Se olikin auton pelastus, sillä jos sitä oltaisi pidetty ulkona, autoa ei enää olisi, kuljettaja-ajomestari Asko Jalo jatkaa.

Satakunnan Liikenteen Rauman tallin korjaamotyönjohtaja Sami Laamanen (vas.) ja ajomestari Asko Jalo ovat omien sanojensa mukaan ”huru-ukkoja”, jotka tykkäävät touhuta vanhojen autojen parissa.

Büssingin entisöinti kesti kaikkiaan kymmenisen vuotta, sillä työtä tehtiin Rauman-korjaamolla muiden töiden ohessa.

Entisöintityö valmistui vuonna 2004.

Autoon tehtiin pelti- ja maalaustöitä sekä korjattiin muiden muassa jumiutuneet jarrut.

Tyylikästä saksalaista auto-designia edustava linja-autovanhus on aikoinaan ollut suorastaan ylellinen matkantekoväline.

– Auto on ikäisekseen erikoinen, muiden muassa ilmajousituksensa vuoksi, Laamanen selvittää.

– Kaarevat kattoikkunat takaavat sen, että matkustajat voivat ihailla maisemia esteettömästi. Silloisella lasitekniikalla tällaisten kaarevien ikkunoiden valmistaminen on varmasti ollut haastavaa ja erittäin kallista, ja sitä se nykyäänkin olisi, Jalo lisää.

Bussin varusteluun kuuluvat muiden muassa selkänojastaan säädettävät keinonahka-tekstiilipenkit ja auton takaosassa sijaitseva vaatetanko, johon matkustajat saattoivat ripustaa päällystakkinsa matkan ajaksi.

Büssing Senator entisöitiin vanhaa kunnioittaen. Linja-autossa on vielä tallella alkuperäinen Blaupunkt München -radio. Hyvässä kunnossa oleva laite on metallia.

Büssingin ovet avautuvat vain kahvasta, minkä vuoksi autoa ei voinut käyttää säännöllisillä bussireiteillä. Sen moottori on myös melko heikkotehoinen.

– Tarinan mukaan bussi jouduttiin kerran tuomaan Tanskasta takaisin Suomeen häpeällisesti junan vaunussa, kun sen moottori oli levinnyt, Jalo naurahtaa.

Laamanen ja Jalo kertovat, että Oras Liikenne ajoi Büssingilla sen entisöinnin jälkeen vain joitakin satunnaisia pikkukeikkoja.

– Auto on ihan spesiaali. Sitä ei voi antaa kenelle tahansa. Siinä ei esimerkiksi ole ollenkaan ohjaustehostinta, vaan ohjaustehostin on kuljettajan omissa käsivarsissa. Sen vuoksi kuljettajan pitääkin ennakkoon laittaa risteykseen tullessaan liikkeellelähtövaihde päälle, koska hän ei pysty samanaikaisesti vaihtamaan vaihdetta ja kääntämään rattia yhdellä kädellä.

”Ei saa avata ennen auton pysähtymistä”. Epäkäytännöllisen ovisysteeminsä vuoksi Büssingia ei voitu käyttää säännöllisillä linja-autoreiteillä. Tilausajoissa se toimi hyvin.

Lukuun ottamatta viimeviikkoista Rauman vierailua, museoajoneuvo ei ole tänä kesänä juurikaan ollut liikenteessä.

– Ajoin Büssingin Säkylästä Huittisiin katsastettavaksi, ja sieltä se ajettiin takaisin Säkylään, josta hain sen nyt Raumalle. Autolla voidaan ajaa vain pieniä matkoja ja lähinnä kaupungissa, Laamanen toteaa.

Hän kertoo, että moni olisi ollut innokas ostamaankin Büssing Senatorin, mutta ostajaehdokkaat ovat nopeasti kaikonneet.

Ostohalut ovat loppuneet siihen, kun heille on kerrottu, että sen myyntihinta on ”kallis”.

Büssing Senator 12 RU 7H

  • Kori: Emmelmann
  • Vuosimalli: 1961
  • Rekisterinumero: EJB-31
  • Paikkaluku: 42
  • Valmistusmaa: Saksa
  • Moottori: Büssing,6-sylinterinen rivimoottori
  • Teho: 126 hv
  • Vaihteisto: 5 + 1
  • Pituus: 11,10 m, leveys: 2,4 m
  • Omistaja: Satakunnan Liikenne Oy (Koiviston Auto)