Hänel annetti syndymkodiss nimeks Eeva. Hän ol Pirkon kolmest pennust juur se, mink Pirkko ajattel jättä kokonas hoitamatt syndymä jälkke.
Olik hän sitt heti maailmaha tullessas nii surkkia näköne, ett Pirkko fundeeras, et hoideta nua kaks muut ko näyttävä friskemmilt pennuilt.
Talo isänd ol kummingi auttamas piänt rääpälett, pyhkes häne kuivaks ja laitt Pirko nisäll saama sitä kaikkjast tärkkeimppä, nimittäi ruakka.
Ol maar ihana, et talo isänd satui olema koton synnytykse aikoihi, muuto olis käyny nii, ett Pirkoll olis jäänn eloho vaa kaks penikka.
Jostai kumma syyst Eeva ei vartuttuas tykänn omist sisaruksistas, eik liioi huushollis asustavast Tassu-kissast. Hän protestoi sen gon gerkes.
Hän tirautt pissa ai vaivihka iha muuhall, ko sinn mihi olis pitän. Ei ollu auttan sekä, et kissa ol aikanas steriloit, niigo bruukata. Hän ol vast vaja parivuatias, nätt ko mikäki ja ihanan kiltt kissa.
Isändperhe ol valla klookum baika edes. Isänd ite ja perhe vähäpoik oliva nimittäi rakastunei juur tähä Eevaha kaikkjast enite. Aikas, ko frouva kattel kissan touhui, hän päätt, et siit täyty luappu.
Mnuull ol juur jokune aik sitt vanh Sandra-kissa joudutt lopettama vakava sairaude takia. Jäljell jääny Rafu-kissa masennus oikke aika tavall. Hän ol sillo 13,5-vuatias, hän jätt leikkimise ja kaikk sikses, eik oikke muut tehn, ko lämmittel varppaitas takan edes, söi ja nukui.
Nii mnää pääti otta Eeva-kissan ittelllen. Ens töikses hän sai iha uude nime. Hänest tul Evita. Vaikk vähä jännitt, et kui he Rafun gans tulisiva toimehe, osottaudus mnuun belkon kaikkitte osapualte onneks vääräks ja siihe lopui Evitalt pissan truuttamine sisätilois muuhall ko hiakkalaatikkoho.
Me eletti maaseudull aikalaill mettänbuskis, mut siälläki vaani vaaroi. Evita ol käyn omi nokkiness maantiäll, taik jossai törttöilemäss, ja nii hän menett parivuatian toise silmäs.
Ei menny aikkaka, ko hän ol taas oma ittes. Hiirestys ja kaikk muukki toime näytt onnistuva yhdel silmäll yht hyvin go kahdellaki.
Kaiken gaikkias Evita tais ol vähä krohelo nuarempan. Hänel kävei elämäs aikan monenäkössi lähelt piti -tilanttei. Kerra hän dul kotti iha krämppkonttin, ja jälle lähdetti lääkärihi.
Kaikkjast kamalin baikk kävei koton. Hän ol jostai löytän korvatulpa ja syän sen.
Kissat tutkitti ja tutkitti, et mikä o, kotei katt oikke syä, ja jos syäki, ni oksenta pikapuali kaikk ulos.
Flombuuki nyärei sai raotta oikke urakall, kon guvatti, leikatti ja lääkitti. Korvatulpa syämise seurauksenn lyhennetti sualtaki samall.
Evita tul elämäs aikan maksama paljo enemmän, go tämän mnuu huushollin rotukissa o ikän maksann.
Evita sai jännittäväst lapsuudest ja nuaruudest hualimatt elät onnellise ja pitkä elämä. Suurint rakkautt on bäästä irt sillon go lemmikk o vanh ja väsynn.
Sillon, go olla viäl siin tilanttes, ett lemmikill ei ol kärsimyksi ja nähdä et aik on dullu. Sillo meijän darvitte noust oman suremise yläpual ja antta lemmikill hänt kunnioittava viimäne rakkaude osotus.
Jarna Kaitila
Kirjoittaja on rauman kielen harrastaja ja koulunkäyntiohjaaja