Pakina: Virtta ko piänes kyläs

Ihmsill o iangaike ollu kaikenäkössi kuurei taikk muit innostuksi johonkis terveysvaikutteissi saavutuksi. O ollu kaalsoppa kuurei ja painovartioi. Iha hyvi semmosenas. Olla innostutt mitä kummallisemppi kohkotuksihi.

Mutt ei nämä viäll mittä ol.

Mnää luvi vanhoist menetelmist, mitä käytetti joskus enne muinoi, ja pakas hirvittämä, et joskus o mainostett etenki naisill tupakin poltto makkia syämise sijast.

Jos mennä viäl kauemmas historia syävereihi, ni kerrota ett 1800-luvull o ollu semmonenki muatti, et syätti korpui ja etikas marinoitui peruni. Semmosehe innostukse andoi brittirunoilija Byron kuulemma.

Jossai sanotti, et Vilhelm Vallottaja olis ol ensmäne tunnett laihduttaja. Kotei hän enä pystyn ratsastama, ni hän rupes laihdutuskuurill. Hän tek sen tropin avull makkamall sängyss.

Mnää luvi, et hän ainaki sen jälkke olis jällen bääs ratsastama. Ollek kuur tehonnu kumminki. Ei viina kumminkas tänä päevän ol ollenka suasiteltava laihduttamisse.

Tämses laihdutukse ja terveysvaikutteitte huumass mnää kans takavuasinn ajatteli, ett ny ruveta oikke kunnon baastoll. Ei mittä muutama päevä, ko samantiä kymnen bäevä, kon gerrangi aloteta.

Mnää hommasi erilaissi potui paastojuami. Ol porkkanjuama, punajuurjuama, ol kultapiiskuteet, ja kaikenäkössi muitaki juami ja yrtei.

Kaike lisseks näitten gans olis kymnen bäevä elettävä kotimyyntti tehde.

Siin oliki aamull fundeeramist, et kuinkast pali mnää kaikki juami autohon bakkan, ko nälk varmastengi yllättä kesken gaike kotiesittelyje.

Mnuull ol auto lastatt täytte aparaatei mitä mnää lähdi myymä ja korilline laihoi eväit nestemmäisess muadoss. Kui lainka ihmnen bysysis hengiss kymnen bäevä pelkäll juamisell.

Kymnen bäevä meniki aika luannikkast. Mnää kiärteli Sipoos, Pornaisiss, Myrskyläss ja vaikk misä Itä-Uudellmaall.

Ja uskokkan daikk älkkä, mutt sen kymnen päevä aikan mnää myi enemmä aparaatei, ko minkkä muu samalaise jakso aikan.

Mnuull ol jollan davall virtta iha erilaisest, kon ikä enne. Mnuust tunnus, ett kaikk ol niingo selkkiämppä, ja kauppa kävei iha huamamatt.

Mnää uskon gyll laillissi ja hyvin geinoihi puhdista kroppatas kaikest kuanast mitä ihmne sinn lykkä. Sillo ol paasto semne vallangi suasitt puhdistusmuato ja omall tavallas se o viäläki oikke hyvä.

Semne se ei kumminga ol, et sitä pidäis kenenkkän bittä minkänkaldasen laihdusmuaton, vaikk siin ohes niin gäyki. Se on baremmingi juur sitä sisikunna puhdistust kaikist kuana-aineist.

Sisikuntta voi puhdista sisäsest erilaisill terveysvaikutteisill tavoill, mutt jällen gerran dule miälehe, ett kaikkjast kauneve terveysvaikutteine asi o se kon olla ihani ja kiltei toinen doisill jokapäeväsess elämäss.

Se kanta kauas ja anda hyvä miält.

Jarna Kaitila

Kirjoittaja on rauman kielen harrastaja ja koulunkäynninohjaaja