Pasi Aalto perusti Rauman ensimmäisen hinauspalveluyrityksen 1982: "Sinä päivänä hinasin kuusi autoa pois tulvan keskeltä"

Yrittäjyyttä 24/7. Hinauspalveluyrittäjä Pasi Aalto kertoo pääsevänsä kesämökkisaarestaan mantereelle vajaassa vartissa. – Jos luvataan päivystää vuorokauden ympäri, niin puhelimeen pitää vastata ja hommiin täytyy lähteä, mies toteaa 36 vuoden kokemuksella. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Nykyajan autot ovat herkkiä sähkölaitteistaan. Niinpä yleisin syy, miksi auto päätyy hinausauton ”grilliin” eli nostolaitteeseen, on autoon tullut sähkötekninen vika.

Tämän tietää varsin hyvin raumalainen hinauspalveluyrittäjä Pasi Aalto, joka on auttanut pinteeseen joutuneita autoilijoita jo 36 vuotta.

Vuonna 1982 hän perusti oman hinauspalveluyrityksen Raumalle aikana, jolloin paikkakunnalla ei ollut vielä yhtään alan toimijaa.

Autot ovat kuuluneet tavalla tai toisella yrittäjäjärjestön timanttiristilläkin palkitun Aallon elämään lähes koko hänen ikänsä.

– 1960 aloitin kuorma-autoilijana, mutta siinä vaiheessa, kun ajohommat vähenivät, siirryin töihin isäni maanrakennusfirmaan. Takaisin Raumalle palattuani perustin hinausyrityksen käytännössä tyhjästä. Ensimmäinen hinausautoni oli kuorma-auto, jonka lavalle saatiin yksi auto, ja toista pystyi vetämään perässä, Pasi Aalto kertoo.

Vuonna 1987 mies hankki Toyotan alustan, jonka päälle rakennettiin hinausauto kaikkine varusteineen Ruotsissa.

– 1980-luvun alussa kuka tahansa sai ryhtyä hinausalan yrittäjäksi, mutta liikennelupa oli tarveharkintainen. Minäkin jouduin odottamaan lupaani jonkun aikaa. Nykyään vaaditaan lupia ja lisenssejä.

Aalto muistelee, että 1980- ja -90-luvuilla eräs tietynmerkkinen henkilöauto oli lähes vakiohinattava.

– Kai sen voi jo nyt sanoa nimeltä, koska autoa ei enää valmisteta. Se oli Talbot Horizon, josta usein retkahti olka-akselin pallonivel, Aalto naurahtaa.

Pitkän linjan hinauspalveluyrittäjä löytää myös selvän eron entisen ja nykyisen autoilun välillä.

– 1980- ja -90-luvuilla hinattava auto oli usein katollaan jonkun pikkutien varressa. Olisiko siis niin, että ajonopeudet ovat nykyään hiukan maltillisempia? hän pohtii.

Pasi Aallon mukaan sähkövikojen lisäksi nykyautoja hinataan usein kytkin- tai jarruvikojen ja rengasrikkojen takia.

– Uusissa autoissa ei ole enää vararengasta, eikä niiden paikkaussarjoista tahdo olla mihinkään. Ihmiset ovat nykyään myös paremmin tietoisia vakuutuksistaan ja ymmärtävät näin ollen soittaa hinausfirman paikalle. Hinaus nimittäin kuuluu autopalveluvakuutuksen piiriin, jolloin omavastuuta ei ole eikä autoilija menetä vakuutusbonuksiaan.

Asiakkaalle on Aallon mukaan tärkeää, että matka voi rikkoutuneesta autosta huolimatta jatkua. Hän myös auttaa autokorjaamon etsimisessä.

Mikäli auto hajoaa keskellä yötä, Aalto voi tarvittaessa järjestää asiakkaalle yöpymisen paikallisessa majoitusliikkeessä.

– On tärkeää, että ihmiset soittaisivat aina hinauspalvelun paikalle, ettei auto jäisi tienposkeen. Jos se jää sinne yön yli, voi olla varma, että vorot iskevät siihen tai autoa vahingoitetaan jollain muulla tavalla.

Pisimmät hinauskeikat, jotka Pasi Aalto on hoitanut, on raumalaisauton hakeminen Helsingistä ja kokkolalaisperheen auton toimittaminen Kokkolaan Raumalta, jonka kohdalla se oli levinnyt.

– Päätoimialueeni on Rauma, Pori, Huittinen ja Turku. Ajallisesti yksi eniten tunteja vienyt operaatio oli 1980-luvulla. Silloin tehtiin yli vuorokauden hommia, kun Ihoden ja Untamalan rajalla oli kahden säiliöauton ja kolmen henkilöauton kolari. Rajun näköisestä lopputuloksesta huolimatta onnettomuus ei vaatinut henkilövahinkoja, Aalto muistelee.

Muutama ikäväkin työtehtävä on sattunut hänen kohdalleen kuluneiden vuosikymmenien aikana. Kuolonkolareiden jälkiraivauksia hän ei mielellään muistele.

– Paljon on myös niitä onnellisia tapahtumia. Eräänä talvena autoin yhtä saksalaisnaista, jonka auto oli Eurajoella pyörähtänyt katolleen. Hänellä oli kyydissään 4-vuotias tytär. Hommasin heille majoituksen Raumanlinnasta. Seuraavana kesänä rouva toi minulle kotiin mehupullon kiitokseksi.

Aalto on nostanut ylös myös useita jäihin pudonneita ja jokeen uponneita autoja.

– Pärskän kanavaan vajonneen auton nostamisessa tarvittiin kahta hinausautoa. Köyliössä taas mukanani oli sukeltaja, joka kiinnitti hinausköyden syvälle jokeen uponneeseen autoon.

Tänä kesänä, heinäkuun 30. päivä, Aalto painoi hommia kovalla kiireellä. Silloin Raumaa ravisteli raju kesämyrsky, ja ihmiset olivat pulassa.

– Sinä päivänä hinasin kuusi autoa pois tulvan keskeltä.

Autojen määrä Suomessa on lisääntynyt ja samalla hinauspalveluyritysten määrä on kasvanut. Kilpailuakin on, kun alalla on nykyään paljon isoja valtakunnallisia toimijoita.

Pasi Aalto on kuitenkin tyytyväinen elämäänsä yrittäjänä, vaikka myöntää, että hinauspalveluyrityksen pyörittäminen on välillä epäkiitollista hommaa.

– Joskus voi mennä koko päivä, että puhelin ei soi, ja sitten taas seuraavana päivänä mennään täysillä. Sen vuoksi tähän ei oikein kannata työntekijääkään ottaa.

Pasi Aalto on toiminut aktiivisesti useissa yhdistyksissä ja järjestöissä, muiden muassa yrittäjäjärjestössä, Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjissä, Vapepassa, kalastusseurassa, psoriasis-liitossa ja sukelluskerhossa.

Kalastus on hänen pääasiallinen harrastuksensa – ja leipominen.