Arttu Yli-Rohdainen on yhdessä joukkueessa pelaaja, toisessa valmentaja: "En ole tottunut olemaan asemassa, jossa sanani on laki ja sitä totellaan"

Lentopallon kakkossarjassa pelaavat Lapin Narvi-Pallo lähtee voittamaan jokaista ottelua, muttei nousemaan. Euran Raiku haluaa kasvattaa omia nuoria.

| Päivitetty

– Kun oikein pyydetään, niin ei kehdannut kieltäytyäkään.

Yksi puhelu riitti siihen, että Arttu Yli-Rohdaisesta tuli Lapin Narvi-Pallon naisten joukkueen valmentaja.

NarPassa pelaavat Teija Mäkilä ja Mira Seikkula tiedustelivat Yli-Rohdaisen halukkuutta lähteä naisten penkin päähän, kun joukkuetta monta kautta luotsannut Janne Saarivuori vetäytyi valmennushommista.

Vaakakupissa painoi, että Yli-Rohdainen on itsekin lappilaisen lentopallokoulun kasvatti ja pelaa kakkossarjaa NarPan miesten joukkueessa. Pedagogiikan opinnoista Rauman opettajankoulutuslaitoksessakaan lienee tuskin ollut haittaa.

Yli-Rohdainen, 28, vastasi myöntävästi, joten hänestä tuli valmentaja ensimmäistä kertaa elämässään.

– Toistaiseksi tämä on ollut mukavaa hommaa. Meillä on hyvä meininki ja porukka, josta tunsin etukäteen jo suurimman osan, Yli-Rohdainen kertoo.

Haastavinta tuoreelle valmentajalle on ollut katsoa asioita paljon laajammasta näkökulmasta kuin pelaajan roolista.

– Olen tottunut siihen, että olen vain tavallinen pelaaja. Kun joku on sanonut, että mene kentälle, menen ja koitan tehdä parhaani. Kun joku sanoo, että tulee vaihtoon, niin tulen odottelemaan, koska seuraavaksi pääsisi kentälle, Yli-Rohdainen naurahtaa.

Yli-Rohdaisella on ollut myös totuttelemista asemaan, jossa hän saa sanoa viimeisen sanan.

– En ole mitenkään sellainen ihminen, että haluaisin olla asemassa, jossa sanani on laki ja sitä totellaan, hän hymähtää.

Yli-Rohdaisen mielestä NarPalla on kasassa hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Nuoruutta edustaa esimerkiksi 16-vuotias passari Elina Heikkilä ja kokemusta 37 vuotta marraskuussa täyttävä keskitorjuja Teija Mäkilä.

– Teija on pelannut lentopalloa ennen kuin ”Ellu” on syntynyt, Yli-Rohdainen tokaisee.

Kosolti kokemusta liiga- ja ykkössarjatasolta NarPan ryhmään tuo parin vuoden tauon jälkeen pelikentälle palannut Saara Setänen, joka on edustanut muun muassa joensuulaisia Prihoja ja NiceTeamia, Pieksämäkeä, LiigaEuraa ja Vampulan Urheilijoita.

Naisten 2-sarjan uudistuneessa sarjasysteemissä joukkueet on jaettu heti kauden alusta alempaan ja ylempään sarjaan.

Joulukuun puolivälissä NarPan ottelut alkusarjassa on pelattu, ja menestys määrittää kumman sarjan jatkopeleihin joukkue etenee.

– Ajatuksena peluutuksessa on, että kentälle laitetaan sellaiset pelaajat, että yritämme voittaa mahdollisimman paljon pelejä, Yli-Rohdainen kertoo.

Siinä mielessä ajatus NarPan miesten ja naisten joukkueissa on sama.

– Voittamaan lähdetään sielläkin ja koitetaan saada ykkösnyrkki kentälle, Yli-Rohdainen kuvailee.

Viime kaudella NarPan miehet pääsivät peräti yhden pisteen päähän 1-sarjan karsinnoista. Niin paljon kummankaan joukkueen ei ole kuitenkaan tarkoitus voittaa, että kausi päättyisi nousujuhliin.

Valtakunnallinen 1-sarja veisi jo liikaa aikaa ja rahaa verrattuna alueellisiin lohkoihin jaettuun 2-sarjaan.

– Tärkeintä on kuitenkin nauttia lentopallosta, Yli-Rohdainen tiivistää.

Raiku haluaa kehittää omia nuoria - valmentaja haluaa tunteiden näkyvän

Euran Raikun valmentajalla Rami Saranpäällä on selvät sävelet joukkueen kauteen naisten 2-sarjassa.

Euralaisella lentopallolla on pitkät perinteet pääsarjatasolta ja vähän lyhyemmät 1-sarjasta, mutta tällä hetkellä edustusjoukkueella ei ole hinkua ylemmille sarjatasoille. Kuin ehkä pelaaja kerrallaan.

– Ajatuksemme on antaa nuorille mahdollisuus pelata, kehittyä ja saada kokemuksia. Euraan ei tule pelaajia mistään, joten meidän täytyy tehdä pelaajat itse, Rami Saranpää perustelee.

Raikun nuorekkaassa joukkueessa pelaakin paljon seuran omia junioreita. Kokeneimmat pelaajat ovat vuosimallia 1993, nuorimmat opiskelevat seiskaluokalla.

Toistakymmentä vuotta lentopalloa valmentanut Saranpää on ollut tyytyväinen joukkueen tapaan näyttää tunteensa kentällä.

– Euralainen lentopallo on hiljaista lentopalloa verrattuna vaikka savolaiseen lentopalloon. Tämä on ensimmäinen joukkue urallani, joka puhuu ja tuulettaa kentällä. Se tarttuu ja tuo fiilistä myös katsomoon, Saranpää sanoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut