Peruna tekee paluun suomalaisten suosikiksi, povaa ruokatrenditutkimus

Suomalaisten ostoskoreista löytyy tänä vuonna entistä enemmän vihanneksia ja lähiruokaa. Tiedostava kuluttaminen lisääntyy, ja se vaikuttaa tutkimusten mukaan arjen ruokavalintoihin jopa 55 prosentilla suomalaista, todetaan K-ryhmän viime syksynä tekemässä ruokatrendikatsauksessa.

Myös muovin käytön vähentäminen korostuu kuluttajien valinnoissa, sanoi K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar viime marraskuussa.

Ruokatrendit ja kulutuskäyttäytyminen ovat Raumalla samansuuntaisia kuin muualla maassa.

– Myynti mukailee pitkälti valtakunnallisia tilastoja ja erilaiset trendit näkyvät meillä samalla tavalla kuin valtakunnallisissakin tilastoissa, toimialajohtaja Sami Junnila Osuuskauppa Keulasta kertoo.

– Asiakkaat ovat valmiita panostamaan enemmän terveelliseen ruokaan, ja myös valikoimatyössä terveellisimpien vaihtoehtojen osuutta on kasvatettu myymälöiden hyllyllä.

Kaura- ja mantellijuomat suosiossa

Hedelmien, marjojen ja vihannesten kauppa käykin hyvin ja erilaiset kaura- ja mantelijuomat ovat kasvattaneet myyntiään vahvasti.

– Toki kyseisten tuotteiden osuus on vielä hyvin pieni omassa tuoteryhmässään.

Kotimaisten tuotteiden osuus on Junnilan mukaan keskeisessä asemassa Keulan myymälöissä.

– Paikallisten toimittajien tuotteet ovat meille todella tärkeitä.

Ruokatrendinä terveellinen arki

Tämän vuoden yksi suurista ruokailmiöistä on K-ryhmän ruokatrendikatsauksen mukaan hyvinvoiva arki: se vaikuttaa ruokaostoksilla tehtyihin valintoihin lähes joka toisella, 47 prosentilla suomalaisista.

– Arjen hyvinvoinnista on jo tullut tavanomainen asia, uusi normaali, totesi asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar.

Kasvava ilmiö on täsmähyvinvointi, joka perustuu ajatukseen itselle räätälöidystä, omiin tarpeisiin suunnitellusta ruokavaliosta, joka sallii toisinaan myös vähemmän terveelliset valinnat. Sen vaikutuksen omaan ostoskoriin tunnistaa tällä hetkellä 41 prosenttia suomalaisista.

K-ryhmän tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitä raaka-aineita, tuotteita ja ruokaan liittyviä palveluita suomalaiset uskovat käyttävänsä tänä vuonna.

Peruna ylsi kärkikymmenikköön

Kärkikymmenikköön ylsivät uusina raaka-aineina muun muassa tuoreet yrtit, metsäsienet ja yllättäen myös peruna. Tuttuja aineiksia olivat valmiiksi perattu ja fileoitu kala kalatiskiltä sekä marjat.

Tuotteissa puolestaan kiinnostavina pidetään viime vuosia enemmän pienpanimoiden oluita sekä hävikkiruokaa. Kärkiviisikosta löytyvät myös lähileipomon leivät, pientuottajien tuotteet ja kotimainen ruisleipä.

Kyselyissä suomalaiset kertovat haluavansa suosia suomalaista, mutta todellisuudessa ruokakulttuuri on kansainvälistynyt.

Yhteishyvä-lehti vertaili viime marraskuussa Tullin tuontitilastosta vuodesta 1996 vuoteen 2017. Ne osoittavat, että bataattien, melonien, avokadon ja inkiväärin tuonti on kasvanut rajusti.

Tuoreita bataatteja tuotiin Suomeen 2017 peräti 20709 prosenttia enemmän kuin vuonna 1996. Inkiväärin tuonti on kasvanut samalla aikavälillä 426 prosenttia.

Vihannekset ja peruna jyräävät

Aki Matikka naureskelee, että on lisännyt kasvisten syöntiä, koska Airi-vaimo tykkää tehdä niistä ruokaa.

Airi ja Aki Matikka syövät paljon vihanneksia. Pääasiassa perheessä kuluu perunaa, kurkkua, tomaattia, porkkanaa ja salaattia.

– Peruna on parasta. Avokadoa en käytä enkä juurikaan bataattia, Airi Matikka sanoo.

Euralaiset Matikat eivät juuri milloinkaan osta ulkomaalaista ruokatuotetta, jos kotimainen vastine on tarjolla.

– Olen ollut liha-alalla, enkä koskaan osta ulkolaista lihaa, nainen toteaa.

Mies sen sijaan katsoo pakkauksia ja niiden tietoja, koska niitä on tullut työssäkin pyöriteltyä.

Lähiruoka kiinnostaa kokeiluja enemmän

Miia Suomisen ruokakorista löytyy yleensä samat, tutut vihannekset. Perunaa perhe syö paljon.

Miia Suominen kuvaa ruokakorinsa sisältöä perusversioksi, jossa toistuvat pääosin samat vihannekset. Tiistaina ostoskärryissä oli kurkkua, paprikaa, mandariineja, jääsalaattia, omenaa ja perunaa.

– Tiedostan trendit, mutta melko vähän kokeilen uusia. Joitain hedelmiä tulee testattua.

Suominen kuvaa, että kotimainen ja lähiruoka kiinnostavat enemmän.

– Kesäisin käyn torilta hakemassa, joskaan marketissa en niin tarkasti katso, kuinka läheltä tuote on.

Lihaa hän saattaa käydä ostamassa suoraan tilaltakin.

Vinkkejä ja inspiraatiota lehdistä

Jenna-tytär valitsi klementiinejä tiistaina. Tiina Andersson luottaa kotimaisuuteen.

Tiina Andersson toteaa, että perheessä on lisätty vihannesten syöntiä viime vuosina.

– Lisäksi kotimaisuus on tosi tärkeää kasviksissa, koska erilaista tarjontaa on ympäri vuoden.

Myös lihan pitää olla suomalaista, mutta vaihtoehtovalmisteet härkäpavuista tai kaurasta eivät kiinnosta.

– Luomua ostan ajoittain, hinnasta riippuen.

Andersson kokeilee eri ruokajulkaisuista reseptejä. Peruna on perusraaka-aine.

– Inkivääri on meillä melko uusi löytö, joka on lisäksi vatsaystävällinen.