Erittäin uhanalainen tervapääsky tarvitsisi lisää pesäkoloja

Tervapääskyt ovat mieltyneet Osmo Lehtosen valmistamaan "kerrostaloon", joka löytyy Lehtosen kotitilan vanhan navetan seinästä. Linnulla on useita lempinimiä, kuten sirppisiipi, viiropukari, pirunlintu, ukkopääsky, viiripääsky ja viiro. Kuva: Osmo Lehtonen

– Meillä on tarjolla Osmon rakentamia rivi- ja kerrostaloasuntoja sekä yksiöitä, Rauni Lehtonen hymyilee kertoessaan miehensä linnunpönttöharrastuksesta.

Pariskunnan pihapiirissä Lapin Kauklaisissa pesii tällä hetkellä viitisentoista tervapääskyä.

Lehtosen tilalla ”sirppisiipisten viiropukareiden” populaatio on lisääntynyt vuodesta 2013, jolloin Osmo Lehtonen ensimmäisen kerran havaitsi, että kottaraisten entiset kotipöntöt kelpasivatkin tervapääskyille pesäpaikaksi.

Navetan seinässä katonharjan alapuolella on vajaa 30 pesäkoloa. Kuva: Pekka Lehmuskallio

– Kottaraiset hävisivät, mutta tervapääskyt tulivat tilalle. Etsin netistä lisätietoa tervapääskyistä ja päädyin englantilaiselle sivustolle, jossa oli kuvia neljässä kerroksessa olevista tervapääskyjen pesäkoloista. Siitä sain idean tehdä vanhan navettamme seinään myös koloja pönttöjen seuraksi, Lehtonen selvittää.

Osmo Lehtonen voi tarkkailla lintuja pesäkoloihin asennetuista web-kameroista. Kuva: Osmo Lehtonen

Nyt kolmessa hänen tekemässään pesäkolossa on jopa web-kamera, jolla hän voi tarkkailla lintujen puuhia.

Koko ikänsä lintuja harrastanut Lehtonen tietää, että tervapääsky oli uhanalaisluokituksen mukaan elinvoimainen vielä vuonna 2010. Sitten 2015 laji määriteltiin vaarantuneeksi ja nyt kiitäjien sukuun kuuluva lintu on erittäin uhanalainen.

Suomen lajiston uhanalaisuutta arvioivan Punaisen kirjan mukaan tervapääsky-yksilöiden määrä on merkittävästi vähentynyt, mutta suoraa syytä tähän eivät lajiasiantuntijat osaa kertoa.

Osmo Lehtonen arvelee, että tervapääskyjen perinteiset pesimäpaikat rakennusten katonrajan koloissa ja tuuletushormeissa ovat vähentyneet viime vuosina.

– Nykyään rakennusten kaikki kolot tukitaan. Hyönteisravinnon köyhtyminen on vaikuttanut varmasti myös tervapääskyjen lukumäärään, hän harmittelee.

Navetan seinustalla on perinteisempiäkin pönttöjä tervapääskyille. Kiitäjälintujen pöntöt ovat matalampia kuin normaalit linnunpöntöt. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Lehtosten navetan katonraja ja seinusta tarjoavat pesintäpaikkoja nyt lähes 40 linnulle.

– Kesäpäivät eivät olisi mitään ilman tervapääskyn tuttua tirskuntaa, pariskunta tuumii.

Tervapääskykolojen ja -pönttöjen lisäksi Osmo Lehtonen on kiinnittänyt rakennuksen räystään alle puisia tasoja, joille räystäspääskyt voivat tehdä pesänsä.

Linnut viihtyvät myös noin 100-vuotiaassa pöntössä, joka on kaksiosainen. Kuva: Osmo Lehtonen

Toisessa piharakennuksessa on Osmo Lehtosen isän rakentama noin 100-vuotias kaksiosainen linnunpönttö, jossa talitiainen ja tervapääsky asuivat alkukesästä seinänaapureina.

Lintujen tarkkailu luonnossa tai web-kameran välityksellä on Osmo Lehtoselle mielekkäämpää puuhaa kuin television katselu. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Osmo Lehtonen toivoo, että muutkin innostuisivat tekemään pesintäpaikkoja tervapääskyille. Netistä löytyy ohjeet pöntön rakentamiseen ja esimerkiksi englantilaiselta sivustolta saa lisää vinkkejä.

Englantilainen sivusto tervapääskyistä ja niiden suojelusta: www.swiftsurvey.org
BirdLife Suomen pöntönvalmistusohjeet: www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot/mallit-ja-mitat

Tervapääsky (Apus apus)

  • Kiitäjälintujen lahkoon kuuluva nopealentoinen tumma lintulaji, jonka lentosiluetti muistuttaa sirppiä.
  • Ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille.
  • Tervapääsky ei kykene lyhyillä jaloillaan kävelemään maassa ja siksi se ruokailee ja yöpyykin korkeuksissa lentäen.
  • Lintu on hyönteissyöjä ja se pesii rakennuksissa katonrajan koloissa.
  • Tervapääsky munii kesäkuussa 1–3 munaa, ja pesäpoikasaika on 25–49 vuorokautta, ravinto-olosuhteista riippuen.
  • Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa. Talvehtii Afrikassa.

Lähde: LuontoPortti

Tervapääskyn lentosiluetti muistuttaa sirppiä.