Petäjäsluodot sekä Pidesluoto olivat vielä 1800-luvulla erillisiä saaria. Maankohoamisen ja maantäytön seurauksena Pidesluoto sekä Ensimmäinen ja Toinen Petäjäs kasvoivat kiinni toisiinsa ja mantereeseen.
Kolmas Petäjäs sitä vastoin säilyi erillisenä saarena aina siihen asti, kunnes se jäi satamalaajennuksen alle 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.
Petäjäs on vanha huvilakaupunginosa, jonka huvilatonttien vuokrasopimusten pituudet ovat vaihdelleet. Alueella sijainneet monet kauniit huvilarakennukset ovat valitettavasti jo hävinneet, sillä omistajilla ei ole löytynyt intoa kunnostaa huviloitaan vuokra-ajan jatkon ollessa lyhyimmillään vain yksi vuosi.
Esimerkiksi vuosien 1981–1997 aikana Petäjäksen alueella päättyi kaikkiaan kymmenen vuokrasopimusta, ja yhdeksältä tontilta hävisivät samalla rakennukset.
Sittemmin vuokra-ajat ovat vaihdelleet viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden välillä. Kahdenkymmenen vuoden sopimusten on määrä umpeutua ensi vuonna.
Pirkko Ajanko on asunut Ensimmäisessä Petäjäksessä 1960-luvulta lähtien. Hänen kotinaan on edesmenneen aviomiehensä Ollin isän, nahka- ja turkiskauppias Felix Ajangon rakennuttama huvila, joka muutettiin talvilämpimäksi 1967. Huvilatontti on hänellä elinikäisellä vuokrasopimuksella.
– Ensimmäisen kerran olen tullut tänne 16-vuotiaana Ollin mukana. Siihen aikaan täällä oli kesäisin vilkasta huvilaelämää. Rientolan tien varressa sijaitsivat esimerkisi Nummelan, Kuusavan ja Puttan huvilat. Talvisin rakennukset olivat kylmillään, ja me nuoret kävimme niissä tanssimassa gramofonin tahdissa, Pirkko muistelee hymyillen.
Hänet vihittiin Ollin kanssa vuonna 1951. Pariskunnalle syntyi kolme lasta, jotka viettivät kaikki kesät Petäjäksen huvilalla.
Siihen aikaan oli tapana, että huviloille muutettiin heti keväällä, kun ilmat hiukan lämpenivät, ja mökillä oltiin sitten koko kesä syksyyn asti.
– Joka kevät me toimme tänne mukanamme jääkaapinkin kaupungista, Pirkko nauraa.
Rientolantien alkupäässä sijaitsee alueen vanhin huvila, Rauman kaupungin taloudenhoitaja F.W. Södermanin 1889 rakennuttama sveitsiläistyylinen rakennus, joka nykyään kuuluu Auli Jansson-Aaltoselle.
– Isäni Onni Jansson osti huvilan 1960-luvulla Luoman perikunnalta ja muutti huonoon kuntoon päässeen huvilan ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Huvila oli sopiva paikka kodillemme, sillä isäni oli vuokrannut Rientolantien toiselta puolelta laituripaikan vesibussilleen, Auli kertoo.
Onni Jansson aloitti Raumalla säännöllisen vesibussiliikenteen ja ajoi ”Pidesluoto”-aluksellaan Reksaaren, Kylmäpihlajan ja mantereen väliä vuosikymmenet.
– Isäni tuli tutuksi myös monelle Kuuskajaskarin varusmiehelle, sillä Pidesluoto toimi myös linnakesaaren yhteysaluksena.
Auli muistaa, että hänen nuoruudessaan Petäjäkseen oli kaupungista jopa säännöllinen linja-autoliikennekin.
– Auto kävi kääntymässä nykyisen Meripelastusseuran mökin kohdalla.
Petäjäksestä löytyy myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia, uimaranta sekä Rotary-puisto, jonne Rauman rotaryt vuonna 1982 pystyttivät patsaan Rauman täyttäessä 540 vuotta. Puistossa on nykyään tulentekopaikka ja penkit.
Petäjäksen alueen luonto on monimuotoista, osittain suojeltavaa. Sen linnusto on pinta-alaan nähden erittäin monipuolista, sillä alueella pesii huikeat 49 eri lintulajia. Alueella esiintyy niin kangasmetsien, lehtojen, kosteikkojen, pihapiirien kuin merenrannan lajistoa. Erityisesti leimaavia ovat järeät ja iäkkäät puut sekä lukuisat puunrungot.
Tänä keväänä Petäjäksestä on muodostunut entistä suositumpi lähivirkistysalue. Parhaimpina päivinä Petäjäksentiellä on kulkenut porukkaa melkein ”ruuhkaksi asti”.
– Tämä on loistava paikka lähellä kaupunkia. Perheet, joilla on pieniä lapsia, pääsevät tänne helposti, kun matka kaupungista ei ole pitkä, Auli toteaa.
Sekä Auli Jansson-Aaltonen että Pirkko Ajanko ovat sitä mieltä, että luonnonkauniista ja idyllisestä Petäjäksestä voisi helposti saada aikaan ”Rauman Ruissalon”, pienemmässä mittakaavassa tietenkin.
– Tonteille pitäisi saada pitkät vuokra-ajat, jotta ihmisten olisi mielekästä pitää rakennuksiaan kunnossa ja kaupungin pitäisi raivata alueen kasvillisuutta, joka on osittain pässyt kasvamaan tiheäksi pusikoksi. En myöskään ymmärrä, miksei autoja saa kesäisin parkkeerata valtavan kokoiselle lumenkaatoalueelle, jolle ei ole talvikauden ulkopuolella mitään käyttöä, Pirkko Ajanko tuumii.
Rauman kaupungin yleiskaavassa 2030 on esitetty kanavan kaivamista Poroholman lahdelta Kompinlahdelle sekä asuinaluetta osittain Rientolantien ja Petäjäksentien varteen.
Auli Jansson-Aaltosen rakennushistoriallisesti merkittävä huvila jäisi keskelle uudisaluetta. Huvilan vuokra-aika päättyy ensi vuonna, mutta Auli on toiveikas vuokra-ajan jatkamisen suhteen.
– Meille on varovasti väläytelty 30 vuoden vuokrasopimusta. Toivottavasti kaupunki osaa kaavoituksessaan ottaa huomioon alueen hienot luonnonarvot ja Petäjäs saa jatkaa yhdistettynä ulkoilu- ja huvila-alueena.
Lähteet: Olli Joukio/Satakunnan Museo Rauman Petäjäksen alueen rakennusinventointi ja maisemahistoria, Ahlman: Rauman Petäjäksen luontoselvitys 2012
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.