Piia Pensikkalasta Vuoden 2016 Hevosystävä

Piia Pensikkalan kisahevonen on 11-vuotias ori Hraunar, joka on ollut Piian omistuksessa vasta puolitoista vuotta. Kaksikko osallistuu tämän kauden ensimmäisiin kisoihin tulevana viikonloppuna Ypäjällä. Kuvat: Elina Helkelä

Nyt jo 24-vuotias Baldur-islanninhevonen on raumalaisen Piia Pensikkalan hevostalliyrityksen nimikkohevonen. Suomessa vuonna 1993 syntynyt Baldur siirtyi emänsä kanssa Piian omistukseen, kun varsa oli vasta muutamien viikkojen ikäinen.

Islanninhevostalli Baldurin Piia perusti vuonna 2005. Se on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä harrastetalli, jossa annetaan ratsastuksen perusopetusta pienten lasten tenavatunneista aina islanninhevosille ominaisten askellajiataitojen tavoitteelliseen valmennukseen.

Viikkotuntien lisäksi tallilla järjestetään maastoratsastusta pienryhmissä sekä erilaisia leirejä.
Piian tallissa on tällä hetkellä yli 20 ”issikkaa”, joista neljä on hänen omia kasvattejaan.

Rauman Hevosystävät ry myönsi tiistaina Piia Pensikkalalle Vuoden 2016 Hevosystävä -tunnustuksen.

– Piia panostaa toiminnassaan täysillä niin ihmisten kuin hevostenkin hyvinvointiin. Baldur-tallin hevosläheinen toiminta antaa kaikille mahdollisuuden kehittyä omaan tahtiinsa turvallisessa ympäristössä ja tutustua kiireettömästi oikeanlaiseen hevoselämään, kiteyttää Riitta Säteri Rauman Hevosystävistä.

Piia Pensikkala vastaanotti tiistaina Rauman Hevosystävien Riitta Säteriltä kunniakirjan.

– Tämä on hieno ele Rauman Hevosystäviltä. On mukavaa, kun joku huomaa pitkäaikaisen työni islanninhevosten parissa. Rauman seudulla ei ole ollut kovinkaan merkittävää hevoskulttuuria, joten olen joutunut rakentamaan omaa ratsastus- ja hevoskasvatustoimintaani varsin itsenäisesti, Piia toteaa.

Hän on kouluttautunut talliyrittäjänä toimimisen ohessa hevostenhoitajaksi, minkä lisäksi hän saa pian käteensä Suomen Ratsastajainliiton I-tason lajivalmentajapaperit. Piia myös kisaa itse islanninhevosten askellajeissa.

Hevoset ovat kiinnostaneet Pyhärannassa syntynyttä ja Pyhämaassa lapsuutensa viettänyttä Piiaa aivan nuoresta tytöstä lähtien.

Naapurin isännällä oli hevosia, joita Piia sai hoitaa ja ratsastaa. Ollessaan 14-vuotias hän osti oman hevosen säästämillään kesätyörahoilla.

– Isä ei antanut minun ostaa suurikokoista suomenhevosta, vaan hän vinkkasi minulle islanninhevosista, joiden säkäkorkeus on maksimissaan noin 145 senttiä. Silloin vuonna 1989 islanninhevoset olivat Suomessa vielä aika uusi juttu. Niiden lukumäärä oli jotain 300 yksilöä. Nyt niitä on yli 3 000.

Linda-islanninhevonen osoittautui Piian mukaan hyvin monipuoliseksi hevoseksi. Ratsastamisen ohella sitä käytettiin talon muissa töissä, muiden muassa perunoiden istuttamisessa.

– Se toimi aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa suomenhevonen, Piia muistelee.

Hevosten hyvinvointi ja oikeudenmukainen kohtelu ovat tärkeitä Piia Pensikkalalle.

– Hevosen pitää ymmärtää, mitä siltä pyydetään. Ihmisen ja hevosen välillä täytyy olla molemminpuolinen yhteisymmärrys. On tärkeää, että molemmat nauttivat yhteistyöstä. Hevosmiestaidot ovat nykyään erilaisia kuin ennen, jolloin toimittiin pitkälti ”perimätiedon ja toivon” perusteella.

Myös Rauman Hevosystävät pitää tärkeänä ”hevosystävällistä” harrastamista.

– Tavoitteenamme on kasvattaa lisää hevosystäviä. Tähtäämme siihen muun muassa kolmivuotisella hankkeella, jonka nimi on ”Kepparitallilta oikeiden hevosten pariin”, Riitta Säteri huomauttaa.

Rauman Hevosystävien keppihevostoiminnassa oli viime vuonna mukana yli 3 00 lasta. Keppihevosharrastajat kokoontuvat Nihattulan koululla.