Eurajoki
elina.helkela@marvamedia.fi
Kasa kuusenhakoja ja puuklapeja odottaa kerääjiä Välimaan torpan saunarakennuksen päädyssä.
– Jaahas, rengit ja piiat, siitä sitten kannatte oksat tuonne pellolle poltettavaksi, ja klapit pinotaan aidan viereen, komentaa torpan emäntä.
Emäntä, eli Eurajoen kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola, on tuttu näky torpalla, joka on kuulunut kunnan kulttuuritoimelle jo vuodesta 1999 lähtien.
Entisajan asuihin pukeutuneet nuoret tarttuvat kuusenhakoihin vastaan mukisematta.
Veera Tiilikainen, Valtteri Tiilikainen, Ellimaria Ojala, Lauri Kykkänen ja Nelli Kettunen ovat kaikki tottuneet tekemään töitä Välimaan perinnetorpalla.
Heillä kaikilla on takanaan jo useita vuosia torpan toiminnassa. Renkien nuorin, Lauri Kykkänen 11, karkasi jo alle parivuotiaana torpalle, sillä Kykkäset asuvat torppaa vastapäätä.
– Kotona oli niin tylsää, Lauri nauraa.
Välimaan torpassa on aikoinaan asunut sekä Vuojoen että Lavilan torppareita. Entisaika herää siellä nyt henkiin 1930-luvun tyyliin.
Vierailijat saavat tietoa sen ajan torpparielämästä ja pääsevät itse kokeilemaan vanhoja työmenetelmiä. Torpalla valmistetaan myös perinne- ja vuosijuhlaruokia.
– Täällä käy suviviikoilla paljon yleisöä, minkä lisäksi kävijöitä riittää torpalla järjestettäviin vuotuisjuhliin sekä -tapahtumiin. Oma lukunsa ovat kunnan omat koululaiset, joiden opetussuunnitelmaankin on sisällytetty perinneopetus, Jaakkola kertoo.
Torpan toiminnasta kiinnostuneet lapset aloittavat ensin torpan mukulina, minkä jälkeen he kohoavat rengin tai piian asemaan.
– Ratkaisevassa asemassa ovat ikä ja saavutetut taidot, myös tärkeät sosiaaliset taidot. Nuorethan opettavat myös toisia lapsia ja nuoria, Jaakkola selvittää.
Rengeille ja piioille maksetaan työstä tuntipalkkaa, kun taas torpalla toimivat aikuiset eli emännät ja isännät eivät palkkaa saa, sillä kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Rengit ja piiat kertovat viihtyvänsä perinneaskareiden parissa erinomaisesti.
– Meillä on hyvä porukka. Kaikki ovat innolla mukana, sanoo Veera.
Vihdan ja köynnösten tekemistä opetellut Valtteri pitää siitä, että torpalla kuulee entisaikojen asioista ja näkee, miten ennen vanhaan on arkiaskareita tehty.
– Eipä täällä ehdi kännykässä roikkua. Silloin mennään, kun emännät ja isännät niin määräävät.
Välimaan torppa on idyllinen ja lämminhenkinen pistäytymispaikka kaikenikäisille.
– Meillä on Wanhanajan joulu, laskiainen, juhannus, lasten perinneleiri sekä suviviikot, jolloin torpalla tapahtuu joka päivä jotain, muistuttaa Jaakkola
Kesäkuussa Välimaan päärakennuksen pärekatto korjataan, ja nähdäänpä torpalla ensi kesänä myös rippijuhlatkin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.