Radio elämäntyönä: Jari Naarmala aloitti avustajana ja päätyi kanavan vetäjäksi

Yrittäjä Jari Naarmalan radioura hakee vartaistaan: hän on ollut alalla 32 vuotta. Työ Radio Ramonassa alkoi avustajana 1980-luvun lopulla. Naarmala palkittiin kesäkuussa Radiomedian elämäntyöpalkinnolla. Ramona sai myös vuoden myyntitiimi -palkinnon. Kuva: Juha Sinisalo

Paikallisradio Ramonalle on ropsahdellut alan tunnustuksia vuosi toisensa perään.

Tänä kesänäkin tuli kaksi, vuoden paikallisen myyntitiimin sekä elämäntyöpalkinto pitkästä urasta alalla kanavayrittäjä Jari Naarmalalle.

– Ei aiemmin sentään kahta pyttyä ole tullut! myhäilee yrittäjä, ja muistuttaa, että radioala on joukkuelaji.

Pystit tulivat Raumalle tällä kertaa postissa, sillä paikallisradioiden kattojärjestön Radiomedian vuotuinen Radiogaala järjestettiin 5.6. koronan takia etänä.

Paikallisradiokanavia on Suomessa vajaat sata, joista neljä parasta nostetaan vuosittain shortlistalle. Sielläkin Ramona on keikkunut seitsemän vuotta. Sitä Naarmala pitää pystejäkin parempana saavutuksena.

Elämäntyöpalkinnon krediittejä ei tarvitse kovin kaukaa hakea: Naarmala on ollut alalla vuodesta 1988 saakka. Hän aloitti avustajana Ramonassa kaksi kuukautta sen jälkeen kun kanava oli perustettu.

Paikallisradiot olivat saaneet ensimmäiset toimilupansa kolme vuotta aiemmin.

– Vedin lasten puhelintoivekonsertteja. Sittemmin olen ollut uutistoimittajana, juontajana, päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Käytännössä olen tehnyt kaikkea sitä, mitä tällä alalla tehdään.

Naarmala myöntää joskus haikailevansa toimittajan ja juontajan töihin.

– Onneksi pääsen kuitenkin juhannusaatonaaton- ja joululahjavalvojaisiin.

Radiouransa Naarmala on käytännössä tehnyt samassa talossa – lukuun ottamatta parin vuoden piipahdusta SBS:llä.

Vuodesta 2013 hän on vetänyt Ramonaa yrittäjän ominaisuudessa. Vuosia alalla on kertynyt 32.

– Se on pitkä aika, kovin monella tuskin on pidempää.

Elämäntyöpalkintoon vaikutti vahvasti myös edunvalvontatyö: Naarmala on istunut Radiomedian hallituksessa yhtäjaksoisesti neljällä eri vuosikymmenellä.

– Sinä aikana on tehty myös paljon radiotoimialan kehittämis- ja tutkimustyötä. Tutkimus on ollut huippuluokkaa, ja esimerkiksi kansallinen radiotutkimus on myyty moneen maahan.

Nykyään hän on Radiomedian hallituksessa ainoa paikallisradioiden edustaja.

Paikallisradiot ovat pärjänneet muuttuvassa mediamaailmassa hyvin.

– Kasvu on jatkunut kuusi vuotta peräkkäin. Se on ollut historian pisin jakso.

Tänä vuonna se pysähtyi koronaan. Se iski myös paikallisradioon, mutta nyt tilanne Naarmalan mukaan on normalisoitumassa.

– Ensimmäiset kaksi viikkoa oli kuin olisi ajettu päin seinää, mutta sen jälkeen Raumalla ymmärrettiin, ettei hommaa voi kokonaan laittaa säppiin.

Hän nostaa hattua raumalaisille yrittäjille.

– Monet ovat olleet todella kovilla, ja silti yhtään kampanjaa ei peruttu eikä keskeytetty. Meillä on täällä hyvä ja vastuullinen yrityskulttuuri, ja ihmisistä halutaan pitää huolta.

Naarmala liputtaa vahvasti paikallisuuden puolesta ja toivoo, että raumalaiset hankkisivat omista nurkistaan kaiken mahdollisen.

– Raumalaiset ovat juurevia ihmisiä, jotka kokevat lähellä olevat asiat tärkeiksi.

Länsirannikolla paikallisradiot ovat aina olleet vahvoja.

– Niillä on ollut rohkeutta tehdä oman tapaisia juttuja. Paikallisuus on ollut vahvuus, oma murre ja koodisto. Ramonassakin on 30 vuoden mittaisia asiakassuhteita.

Naarmala korostaa, ettei paikallisradio ole vain radion kuuntelua, sen välityksellä myös ostetaan monenlaisia asioita, kuten autoja ja veneitä.

Media-ala on pitkään elänyt murroksessa ja toimintaympäristö on kokenut suuren muutoksen. Myös radioala on vahvasti menossa uuteen suuntaan.

– Tulevaisuudessa on järkevämpää puhua radion sijaan audiomediasta. Podcastien ja äänikirjojen käyttö on lisääntynyt ja ihmiset ovat oppineet kuluttamaan ääntä monipuolisesti silloin kuin he itse haluavat.

– Myös meillä jakelutie menettää itseisarvonsa, enää ei ole merkitystä, missä ja mistä kuuntelee sen itse valitsemansa äänijutun: autoradiosta, puhelimesta vai kotivastaanottimesta.

Liiketoiminnalle se tosin on haaste.

– Paikallinen markkinoinnin personointikin varmasti kehittyy, vielä se ei ole kovin pitkällä.

Oma radio on ykköskanava, mutta Naarmala kuuntelee myös paljon muuta. Hän uskoo merkityksellisen puheen kasvuun, vaikka hassunhauskoilla aamujuontajillakin on edelleen suuri kuulijakunta.

– Tässä ammatissa pitää olla selkeä kuva siitä, mitä muualla tapahtuu. Kuuntelen paljon audioita: dokumentteja, kuunnelmia, puhesisältöjä, historiaa, politiikkaa ja tietenkin kiekkoselostuksia vieraspeleistä.

Ramonasta hän poimii mieluiten aamulähetyksen.

– Tykkään sen intensiteetistä. Neljän tunnin juontovuoro on aikamoinen pläjäys. Siinä on sitä läsnäolon tunnetta, mistä radion tekemisessä on kyse.

Raumalaiset ovat juurevia ihmisiä, jotka kokevat lähellä olevat asiat tärkeiksi.