Ilmalämpöpumpusta on tullut joka kodin laite: "Kuuma kesä havahdutti ihmiset huomaamaan ilmalämpöpumpun hyödyt"

Satatech Talotekniikan Mika Siivonen (vas.) ja Jukka Otamo kehottavat ilmalämpöpumpun omistajia tarkastamaan laitteensa suodattimet noin kerran kuukaudessa. Kuva: Juha Sinisalo

Ilmalämpöpumput käyvät nyt kaupaksi. Satatech Talotekniikan yrittäjät Mika Siivonen ja Jukka Otamo kertovat, että viimeisetkin ilmalämpöpumpun ostoa harkinneet hankkivat nyt laitteen kotiinsa.

– Kuuma kesä havahdutti ihmiset huomaamaan ilmalämpöpumpun hyödyt, kun asunto piti saada tehokkaasti viilennettyä. Asensimme laitteita useisiin kerrostaloasuntoihinkin, Siivonen kertoo.

Otamon mukaan ilmalämpöpumput ovat teholtaan erilaisia, ja laite valitaan aina asunnon tilojen mukaan.

– Esimerkiksi asunnon viilentämisessä pitää ottaa huomioon mihin ilmansuuntaan asunto avautuu eli onko siinä isot etelänpuoleiset ikkunat, jolloin tarvitaan tehokkaampi laite.

Hän muistuttaa, että kerrostalossa ilmalämpöpumppua käytetään vain viilentämiseen, ei tuomaan lisälämpöä.

– Talvella ulkoyksikön kondenssivesi jäätyisi parvekkeen rakenteisiin.

Nykyajan uudisrakennukset ovat jo valmiiksi energiatehokkaita kaukolämpö-, maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppuratkaisuineen. Siksi ilmalämpöpumppuja asennetaan niihin harvemmin kuin vanhempiin omakotitaloihin ja tällöinkin usein vain viilennystä varten.

– Erillinen ilmalämpöpumppu toimii viilentäjänä ja kovimmilla pakkasilla lisälämmönlähteenä. Jos kodissa on maalämpöjärjestelmä, asuntoon saadaan johdettua sitä kautta myös viileää ilmaa maakylmällä, jolloin tarvetta erilliselle laitteelle ei juuri ole, Siivonen kertoo.

Ilmastointiasiantuntijat vinkkaavat, että öljyllä lämpiävien vanhojen asuinrakennusten lämmitysremonteissa toimii parhaiten ilma-vesilämpöpumppu, joka ottaa lämpöenergian ilmasta ja siirtää sen vesikiertoisiin pattereihin tai lattialämmitykseen.

– Ilma-vesilämpöpumpun teho riittää erinomaisesti lämmittämään koko talon 10–15 asteen pakkasella ja jopa sitä kylmemmässäkin säässä, Otamo huomauttaa.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö sijoitetaan asunnossa aina mahdollisimman keskeiselle paikalle, josta sen puhaltama ilma leviää mahdollisimman laajalle alueelle.

Joissakin ilmalämpöpumpuissa on takkatoiminto.

Joissakin laitemalleissa on takkatoiminto, joka levittää takkatulen lämmön tasaisesti eri puolille asuntoa. Nykyaikaiset ilmalämpöpumput ovat myös etäohjattavia, minkä lisäksi niiden hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin vanhemmissa malleissa.

– Ilmalämpöpumput alkoivat yleistyä 2000-luvun alussa, joten monessa kodissa on jo lähes parikymmentä vuotta vanhat laitteet. Ne ovat kyllä hyvin kestäviä, mutta jossain vaiheessa ne tulevat elinkaarensa päähän ja niiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Silloin vaihdetaan koko paketti eli sekä sisä- että ulkoyksikkö, koska ne toimivat pareina. Toki laitteita voi tietyissä tapauksissa korjatakin, Siivonen toteaa.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sijoittamisessa pyritään siihen, että putkimatkat ulko- ja sisäyksikön välillä olisivat mahdollisimman lyhyet.

– Katolta ei saa pudota lunta laitteen päälle, mutta muuten ulkoyksikön paikan valinnalla ei ole suurtakaan merkitystä, kunhan sitä ei kiinnitä seinään vaan esimerkiksi sokkeli- tai maatelineeseen. Näin estetään äänen kulkeutuminen sisätiloihin, Jukka Otamo sanoo.

– Yksikkö ei myöskään tarvitse koppaa tai kantta ellei sitten ulkonäön vuoksi halua laitetta piilottaa, Mika Siivonen jatkaa.
Miehet muistuttavat, että ilmalämpöpumpun suodattimiin kannattaa kurkata ainakin kerran kuukaudessa ja puhdistaa ne pölystä.

Öljylämmityksen vaihtajille vielä avustusrahaa tarjolla

Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ely-keskus tiedottavat, että uutta öljylämmityksen vaihtamiseen kannustavaa avustusta haki ensimmäisen kahden kuukauden aikana yhteensä noin 5 200 pientalon omistajaa.

Avustusta on myönnetty syyskuun alusta lähtien osana kestävää elvytystä, jolla tuetaan koronakriisistä toipuvaa taloutta.
Tavoitteena on luoda työtä ja vähentää rakennusten lämmittämisestä aiheutuvia päästöjä.

Avustusta riittää vielä tuhansille öljylämmitteisten pientalojen omistajille. Hallitus on myös esittänyt ensi vuoden budjettiin noin 9,7 miljoonan euron määrärahaa, jolla tuettaisiin edelleen öljylämmityksestä pois vaihtavia pientalon omistajia.

Suurin osa tämän vuoden avustuksen hakijoista on vaihtamassa öljylämmityksen ilma–vesilämpöpumppuun. Toiseksi suosituin on maalämpö.

Näihin sekä kaukolämpöön vaihtaville on tarjolla 4 000 euron avustus, ja muihin ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin öljylämmityksen vaihtavat voivat saada 2 500 euron avustuksen.

Öljylämmityksen korvaamista suunnittelevien kannattaa selvittää huolellisesti omaan kiinteistöön sekä omalle asuinalueelle sopivat lämmitysvaihtoehdot.